Suomen ensimmäinen kivijalkaliikkeenä toimiva hävikkiruokakauppa WeFood avasi ovensa tasan vuosi sitten osana Redin kauppakeskusta Helsingin Kalasatamassa.
”Alku oli todella vauhdikas, ja meille on jäänyt kanta-asiakkaita ensimmäisistä viikoista lähtien. Edelleen tulee myös ihmisiä ihan vain katsomaan, että mistä tässä on kyse”, myymäläpäällikkö Eveliina Pöllänen kertoo.
Perusidea on yksinkertainen: WeFood myy lahjoituksena saatuja tuotteita, jotka muuten päätyisivät hävikkiin. Elintarvikkeita saadaan 30 tavarantoimittajilta. Tuotteet ovat syömäkelpoisia, mutta parasta ennen -päiväys lähestyy, koodeissa tai pakkauksissa voi olla puutteita tai on kyse ylituotannosta.
”Esimerkiksi tämä kauramaitopurkki päätyi meille myyntiin, koska siitä puuttui merkintä gluteenittomuudesta”, Pöllänen esittelee.
Pölläsen mukaan myymälä on toiminut alusta asti ilman suurempia ongelmia tai yllätyksiä, sillä konsepti on selkeä. Hän myös kiittelee sijaintia kauppakeskuksessa, jossa jatkuva tavaraliikenne on helppo hoitaa.
Kauppaa pyörittää Kirkon ulkomaanapu, ja toiminnasta kertyvät voitot suunnataan järjestön kehitysyhteistyöhön. Idea kopioitiin Tanskasta, jossa DanChurchAidilla on ollut WeFood-liikkeitä vuodesta 2016.
WeFood näyttää mallia: hävikkiä voidaan vähentää
Maailmassa tuotetusta ruoasta jopa kolmannes tärvääntyy YK:n mukaan hävikkiin, ja ruoan haaskuu kietoutuu moniin viheliäisiin ongelmiin. Maatalous ja ruokatuotanto ovat merkittäviä hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia – ja samaan aikaan, kun ruokaa tuotetaan yhä enemmän, on aliravittujen ihmisten määrä kääntynyt viime vuosina jälleen nousuun.
Suomessa ruokahävikin määrä on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. WeFood asetti ensimmäisen toimintavuotensa tavoitteeksi vähentää hävikkiä 50 000 kilon verran.
”Tavoite saavutettiin lähes kaksinkertaisena, ja olemme vähentäneet hävikkiä vuoden aikana 93 500 kiloa”, Pöllänen kertoo tyytyväisenä ja uskoo, että suunta on edelleen ylöspäin.
”Hyllyille mahtuisi enemmänkin tuotteita, joten toivon, että saamme jatkossa vielä lisää yhteistyökumppaneita mukaan.”
Myydyimpiä tuotteita ovat hedelmät, vihannekset, leivät ja pullat, ja suuri osa tuoretuotteista saadaan alusta asti mukana olleilta yhteistyökumppaneilta Heinon Tukulta ja Apetitilta. Päivittäin tavarantoimittajien tarjonnan mukaan vaihtelevasta tuotevalikoimasta kauppa ilmoittaa some-kanavillaan.
Mukaan pääsee vapaaehtoisena tai joukkorahoittajana
Myymäläpäällikkö Pölläsen ohella WeFoodin palkattuja työntekijöitä ovat vain logistiikkavastaava Aleksi Friman ja osa-aikaiset vuoropäälliköt, ja pääosin toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin. Ringissä on mukana noin sata vapaaehtoista, ja kukin sitoutuu tekemään vähintään kolme työvuoroa kuukaudessa joko myymälässä tai ruokakuljetuksissa.
Pölläsen mielessä Kirkon Ulkomaanapu on onnistunut WeFoodissa löytämään trendikkään tavan levittää ympäristötietoutta ja vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
”Ihmisillä on monia eri syitä tulla mukaan: heitä saattaa kiinnostaa ruoka tai ympäristö, jotkut haluavat tehdä merkityksellistä työtä tai verkostoitua tai olla tätä kautta mukana sosiaalisessa toiminnassa – ja täällä työnsä jäljen näkee konkreettisesti.”
Pöllänen on erityisen iloinen siitä, että mukaan on saatu paljon nuoria.
”Vapaaehtoisjoukon ikähaarukka on todella laaja, ja nuorten lisäksi mukana on myös melko paljon eläkeläisiä.”
Vapaaehtoisten reservissä on edelleen tilaa, ja Pöllänen vinkkaa, että erityisesti viikonloppuvuoroihin kaivataan jatkuvasti lisää tekijöitä. Toimintaa voi myös tukea ostamalla WeFood-virtuaaliosakkeita kaupan verkkosivuilta.