Heidi Hautalaa ilahduttaa tekemisen meininki Kuva: Heidi Hautalaa ilahduttaa tekemisen meininki

Hautala: Kehitystä ei synny ilman kansalaisyhteiskuntaa

Kehitysministeri haluaa uuden kehityspoliittisen ohjelman avulla vahvistaa ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskuntien roolia ja nostaa esille yritysmaailman vastuuta. Hautala kaipaa myös Suomelle näkyvämpää roolia kansainvälisenä suunnannäyttäjänä.

Teksti: Sanna Jäppinen Kuva: Sami Taberman

”Mielestäni kehitys on mahdollista vain silloin, kun yhteiskunnan perusrakenteet ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjät ovat vastuussa kansalaisille”, kehitysministeri Heidi Hautala totesi puhuessaan Kepan järjestämässä kehityspoliittisessa päivässä 20.10.
Ministerin toinen perusoletus kuului, että kehitys ei voi olla kestävää, jollei kansalaisia osallisteta. Näistä lähtökohdista Hautala päätyi siihen, että kehitysajattelun keskiössä on oltava kansalaisyhteiskunta.
Ministerin järjestöväelle kertomat linjaukset olivat esimakua siitä, millaista kehityspoliittista ohjelmaa Suomi noudattaa kuluvan hallituskauden ajan. Valmista ohjelmaa odotellaan alkuvuodesta. (Ks. uutinen järjestöjen terveisistä ministeriölle.)
Hautala on toiminut pitkään ihmisoikeuksien parissa, ja painotus tulee näkymään vahvasti myös kehityspoliittisessa ohjelmassa. Jotta kumppanimaan ihmisoikeustilanne saadaan selville, tarvitaan ministerin mukaan jälleen kansalaisyhteiskuntaa – siellä kun on viranomaisia varmempi tieto siitä, mitä maassa todella tapahtuu.
”Pehmeä tapa aloittaa keskustelu on vedota kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, sillä useimmat maat ovat sitoutuneet niihin. Voidaan kysyä, aiotaanko allekirjoitettu sopimus ratifioida ja toimeenpanna”, Hautala totesi.
Hänen mukaansa kehityspolitiikassakin on jatkossa otettava paremmin huomioon poliittiset ja kansalaisoikeudet, kuten sananvapaus. Tähän asti pääpaino on ollut taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien seuraamisessa.
Suomesta on edelläkävijäksi
Suomen kehitysyhteistyön nykylinjaan Hautala kaipaa muutosta ainakin koulutus- ja terveyskysymyksissä: hän nostaisi viime vuosina vähemmälle huomiolle jääneet teemat korkeammalle tärkeysjärjestyksessä.
Hän arvioi Suomesta löytyvän myös ainesta kehityspolitiikan edelläkävijäksi kansainvälisillä areenoilla. Hautalan mukaan esimerkiksi hyvän hallinnon ja avoimuuden edistämisessä Norja on tällä hetkellä ykkösmaa, vaikka Suomellakin olisi siihen rahkeita.
”Meillä on paljon hyviä brändejä, jotka annetaan vähän turhan helposti pois”, Hautala pahoitteli.
Avoimuus nousee ministerin mukaan entistä tärkeämmäksi, kun kehitysmaissa otetaan jatkuvasti käyttöön lisää luonnonvaroja, kuten kaivannaisia ja öljyä. Avainkysymys on, kuka näistä saatavista tuotoista hyötyy. Ilman läpinäkyvää hallintoa uhkana on varojen valuminen pois maasta laittomana pääomapakona.
Hautala kuuluttaa laajemminkin yritysmaailman vetämistä mukaan yhteisiin talkoisiin.
”Meidän on painettava päälle, jotta yritykset saadaan kantamaan vastuunsa kehityksestä. Tässäkin Suomella on mahdollisuus toimia edelläkävijänä, sillä pitkälti järjestöjen tekemän työn ansiosta meillä on tarjota paljon hyviä käytäntöjä siitä, miten yritysten säätely on saatu läpinäkyväksi.”
Kotimaiselle kansalaisyhteiskunnalle irtoaa kiitosta myös hyvästä yhteistyöstä ulkoministeriön kanssa.
”Meidän pitäisi pystyä jatkossa ottamaan vielä paremmin huomioon järjestöjen kriittiset näkemykset”, ministeri arvioi ja löysi samalla vielä yhden mahdollisuuden toimia suunnannäyttäjänä maailmalla.
”Voimme omalla toiminnallamme olla malliesimerkki maille, jotka ajattelevat, että kansalaisyhteiskunta on vain hallinnon häiriötekijä.”
Rasismi on sivistyksen puutetta
Kehityspoliittisen päivän keskeiseksi teemaksi nousi suvaitsemattomuuden lisääntyminen ja asenteiden koveneminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä heijastuu nopeasti myös kehityspolitiikkaan, erityisesti rahoitukseen. Hautala muistutti, että perusuomalaisten edellispäivänä eduskunnassa esittelemässä varjobudjetissa kehitysyhteistyövaroja oli leikattu 250 miljoonalla eurolla.
”Miten joillekin oikein menisi perille, että esimerkiksi ihmisen arvosteleminen ihonvärin tai etnisen alkuperän perusteella on erittäin sivistymätöntä”, Hautala ihmetteli yleistä ilmapiiriä.
Tilanteen parantamiseksi hän kaipasi kansalaisrohkeutta, jota aikoo myös itse toteuttaa.
”Seuraavan kerran, kun näen ratikassa asiatonta käytöstä, aion toimia kuten Pekka Sauri, vaikka sanomista varmasti tuleekin”, ministeri puuskahti. Hän viittasi Helsingin apulaiskaupunginjohtajan toimiin reilua viikkoa aiemmin, kun tämä ohjasi nuorta poikaa rasistisesti ahdistelleen päihtyneen miehen ulos raitiovaunusta.

Järjestöt: Globaalikasvatus on keskeistä kehityspolitiikkaa