”Ilmastopäästöjä on vähennettävä nopeasti seuraavina vuosikymmeninä”, ympäristoministeri Ville Niinistö totesi torstaina 5. kesäkuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin hallituksen esityksestä ilmastolaiksi.Niinistön mukaan Suomesta halutaan tehdä ilmastolain avulla vähähiilisen yhteiskunnan edelläkävijä. Ilmastolaki ohjaa asumisen, liikenteen ja maatalouden kasvihuonepäästöjä, jotka ovat päästökaupan ulkopuolella. Energiantuotantoa ja teollisuutta uusi laki ei siis koske.Kansalaiset mukaan ilmastokeskusteluunLailla selkeytetään viranomaisten työnjakoa ja vahvistetaan eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa. Myös kansalaisten osallistumista ilmastokeskusteluun halutaan lisätä.”Olemme hyvin kiitollisia ja iloisia siitä, että lakiesitys on tullut tähän vaiheeseen”, sanoi kampanjakoordinaattori Hanna Hakko Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjasta.Polttavan Kysymyksen tavoitteena on ollut saada Suomeen vahva ilmastolaki. Kampanjaan on osallistunut yli 30 kansalaisjärjestöä, myös Kepa, ja tuhansia ihmisiä vuodesta 2008 alkaen.Riittääkö päästövähennysten kunnianhimo?Ilmastolakiesitys vahvistaa 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Suomi on jo aiemmin sitoutunut poliittisesti toteuttamaan vähintään 80 prosentin päästövähennykset, mutta tavoitteen kirjaaminen lakiin tekee päästöjen vähentämisestä entistä suunnitelmallisempaa.”Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että pitkän aikavälin päästövähennykset kirjataan lakiin. 95 prosenttia olisi kuitenkin ollut lähempänä tieteellistä tietoa siitä, missä vähennystavoitteen pitäisi olla”, sanoi Hanna Hakko.Laissa käsitellään myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Esimerkiksi sitä, miten kaavoitetaan, jotta tulvat eivät aiheuta kohtuuttomia kustannuksia ihmisille ja kunnille.Lakiesitys on luonteeltaan puitelaki eli se ei sisällä rajoitteita yksityisille toimijoille vaan ohjaa viranomaistoimintaa.”Ilmastolaki ei aiheuta taloudellisia kustannuksia”, Niinistö painotti.Ilmastolaki tulee eduskunnan käsiteltäväksi syyskauden alussa ja sen odotetaan tulevan voimaan 2015 alussa.Polttava Kysymys -kampanjan tiedote: Ilmastolaki tuo merkittäviä parannuksia Suomen ilmastopolitiikkaanKepa.fi: Kehitystä ja politiikkaa -blogi: Hallituksen ilmastolakiesitys julki
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
