Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti tiistaina 20. huhtikuuta, että Uruguay rikkoi Argentiinan kanssa vuonna 1975 solmittua sopimusta, kun se ei asianmukaisesti tiedottanut ja neuvotellut sellutehtaan rakentamisesta maiden rajajoen varteen lähelle Fray Bentosin pikkukaupunkia. YK:n alainen tuomioistuin kuitenkin katsoi, ettei rikkomus johda vahingonkorvauksiin saati tehtaan sulkemiseen.
Sen sijaan Uruguayjoen tai sen alueen ilman saastuttamiseen suomalaisen Metsä-Botnian rakentama sellutehdas ei ole syyllistynyt. Tältä osin Uruguay ei myöskään rikkonut maiden välistä rajajokisopimusta, YK:n alainen tuomioistuin totesi päätöksessään.
Sekä Uruguayn että Argentiinan diplomaatit olivat päätökseen varovaisen tyytyväisiä ja toivoivat, että se parantaisi maiden välisiä, sellukiistassa tulehtuneita suhteita. Joen tulevaisuudesta huolestuneet argentiinalaiset sitä vastoin kertoivat jatkavansa jo neljä vuotta jatkuneita protestejaan tehdasta ja Uruguayta vastaan.
Alkujaan kiista koski myös espanjalaisen Encen sellutehdasta, joka oli niin ikään määrä rakentaa Uruguayjoen varteen Fray Bentosiin. Protestien seurauksena Ence kuitenkin siirsi tehtaan molempien maiden hyväksymään paikkaan.
Metsä-Botnian sellutehdas siirtyi vuonna 2007 UPM:n omistukseen.
Lisää tietoa aiheesta
Haagin kansainvälisen tuomioistuimen päätös 20.4.2010: Case concerning pulp mills on the River Uruguay.Maailman kuvalehti 1.12.2005: Sellu kiehuu Etelä-Amerikassa.Kepa.fi 9.1.2006: Uruguayn ja Argentiinan sellukiista kuumenee.Kepa.fi 9.5.2005: Suomalainen sellutehdas puhuttaa Etelä-Amerikassa.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
