Palestiinalaiset etsivät omaisuuttaan ilmaiskun jälkeen Gazassa elokuussa 2014. Kuva: Palestiinalaiset etsivät omaisuuttaan ilmaiskun jälkeen Gazassa elokuussa 2014.

Gazan jälleenrakennus kärsii rahanpuutteesta

YK:n uutistoimisto Irinin mukaan Palestiinan Gazaan on toimitettu vain viitisen prosenttia viime vuonna luvatusta avusta. Taustalla on poikkeuksellisen vaikeat olosuhteet: muun muassa takkuileva sovintoprosessi, Israelin tiukka saarto-ote Gazasta ja yleinen poliittinen epävakaus.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Shareef Sarhan

”Gazassa on humanitaarinen katastrofi Israelin Protective Edge -operaation jäljiltä viime heinä-elokuussa”, kirjoittaa suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilä ulkoministeriön Suomen-yhteystoimistosta Ramallahista.”Protective Edge” viittaa niin sanottuun 50 päivän konfliktiin, jossa Israel hyökkäsi Gazaan vastaiskuna kiihtyneille raketti-iskuille Gazasta Etelä-Israeliin.Amnesty Internationalin tänään julkaiseman vuosiraportin mukaan Israelin ilma- ja maahyökkäysten seurauksena tuhansia koteja tuhoutui, noin 110 000 ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan ja yli 1 500 siviiliä menetti henkensä. Amnestyn mukaan Israel syyllistyi sotarikoksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin.Palestiinalaishallinto ja YK:n palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelin UNRWA vetosivat syksyllä kansainväliseen yhteisöön, että saarretulle Gazalle annettaisiin neljä miljardia dollaria jälleenrakennukseen ja katastrofiapuun. Lokakuussa kansainvälinen yhteisö vastasi Kairossa varta vasten pidetyssä kokouksessa, ja eri lahjoittajat lupasivat yhteensä enemmän kuin pyydettiin: 5,4 miljardia dollaria.Toteutuma on ollut historiallisen surkea: rahasta on tullut perille Gazaan YK:n uutistoimisto Irinin mukaan noin 300 miljoonaa dollaria, eli viitisen prosenttia luvatusta. Irinin haastattelemien lähteiden mukaan varojen puute on hidastanut etenkin suurten hankkeiden kuten teiden ja asuintalojen jälleenrakennusta.Taustalla sovintoprosessi, Gazan saarto ja poliittinen epävakausKyöstilän mukaan apulupausten alhainen toteuma on monen asian vaikutusta. Ensimmäisenä hän mainitsee sen, että jälleenrakennukseen liitettiin tavoite saada Palestiinan sovintoprosessi eteenpäin, jolloin Palestiinalaishallinto vastaisi jälleenrakennuksesta Gazassa.”Valitettavasti kansallinen rekonsiliaatio ei ole edennyt toivotulla tavalla”, Kyöstilä sanoo.Tällä hetkellä Gazassa valtaa pitää Hamas, jota esimerkiksi Yhdysvallat pitää terroristijärjestönä. Toinen syy avun perille viemisen hankaluuteen on Israelin tiukka saarto-ote Gazasta. ”Se rajoittaa Gazan kaikkea toimintaa merkittävästi”, Kyöstilä sanoo.Irinin haastattelemien lähteiden mukaan taustalla on myös alueen poliittinen epävakaus: ei haluta antaa rahaa rakennuksiin, jotka ehkä taas pian tuhotaan. Kyöstilä muistuttaa, että monen avunantajan kohdalla kyseessä ei myöskään ollut uusi rahoitus, vaan osa rahoittajista puhui jo aiemmin ohjelmoiduista varoista.Tässä nähdään siis yksi ongelmallinen puoli apulupauskulttuurissa: jos rahoittajat ”lupaavat” uudelleen jo aiemmin ohjelmoituja ja budjetoituja rahoja, ja vastaanottaja ei saa mitään ”ylimääräistä”, vastaanottajapäässä helposti ajatellaan, ettei lupauksia ole pidetty. Irinin lähteiden mukaan on myös tavallista, että rahoittajat julistavat (englanniksi näistä juhlavista lupauksista käytetään sanaa ”pledge”) antavansa apua, mutta osa lupauksista jää vain puheen tasolle.Suomi pitänyt sanansaIrin yritti ottaa selvää, kuinka paljon yksittäiset maat olivat apua luvanneet, mutta ei onnistunut saamaan siitä tietoa. Suomi lupasi antaa Gazaan humanitaarista apua UNRWA:lle 500 000 euroa ja Kirkon ulkomaanavun kautta 350 000 euroa sekä koko Palestiinalaisalueelle Suomen punaisen ristin kautta 1,5 miljoonaa euroa.”Tuki UNRWA:lle meni korvamerkitsemättömänä hätäapuvetoomuksen kattamille projekteille, joiden pääpainopisteitä olivat suoja, sähkö ja vesi”, sanoo ulkoasiainsihteeri Sanna Kyllönen Ramallahista. ”Jokainen euro oli tärkeä, ja UNRWA kamppailee edelleen rahoitusvaikeuksissa, sillä tarve Gazan järkyttävän tilanteen vuoksi on niin suuri.”Ramallahin edustuston kehitysyhteistyön asiantuntija Karita Laisi muistuttaa, että humanitaarinen tarve ja jälleenrakennustarve eivät ole sama asia, vaikka tapahtuvatkin osin päällekkäin.”Ongelma on, että jos jälleenrakennus ei ota kunnolla käynnistyäkseen eikä poliittinen tilanne muutu, humanitaarisen avun tarve vain kasvaa.””Ei voi liiaksi korostaa sitä, kuinka välttämätöntä jälleenrakennus on.”Humanitaarisen avun lisäksi Suomi on tukenut Palestiinalaishallinnon jälleenrakennussuunnitelmaa ja Maailmanpankin kautta vesisektorin kunnostusta. Suomi on myös pitkäaikainen Palestiinalaishallinnon opetussektorin yhteistyökumppani.Kirkon Ulkomaanavun ohjelmissa Gazassa oli vuonna 2014 noin 13 000 hyödynsaajaa, kertoo alue-edustaja Miina Puntila puhelimitse Jordanian Ammanista. Sodan aikana ihmisiä autettiin käteisohjelmilla. Muina aikoina Kirkon Ulkomaanapu ja sen kumppani YEC (Youth Empowerment Centre) tukivat lasten ja nuorten psykososiaalista kuntoutumista.Avuntarpeen laajuudesta kertoo sekin, että kun Kirkon Ulkomaanapu lähetti psykososiaalisen asiantuntijan Gazaan, tämä joutui keskittymään paljon kumppanijärjestö YEC:n työntekijöiden kuntoutukseen.”Gazassa asuvista ihmisistä suurin osa on niin hirvittävän traumatisoituneita, etteivät he pystyneet tekemään töitä”, Puntila kuvaa. ”He asuvat avovankilassa.”Irin: Only five percent of pledged aid reaches Gaza