Kanankasvatusta Santa Catarinassa Brasiliassa. Työntekijät ja työnantajat eivät ole yhtä mieltä siitä Kuva: Kanankasvatusta Santa Catarinassa Brasiliassa. Työntekijät ja työnantajat eivät ole yhtä mieltä siitä

Finnwatch: Brasilialaista lihaa ostavien on kiinnitettävä huomiota työoloihin

Broileritehtailla Brasiliassa kiistellään työntekijöiden rasitussairauksista. Suomeen on saattanut päätyä lihaa myös sademetsiin hakatuilta karjatiloilta, selviää Finnwatchin tuoreesta tutkimuksesta.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Deyvid Setti

Brasilialaista lihaa ostavien suomalaisyritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota toimittajiensa työoloihin ja ammattitautien ehkäisyyn, vaatii Finnwatch. Suomalaisyrityksiä ja Suomeen vahvasti liitoksissa olevia yrityksiä seuraavan järjestön tekemien työntekijäkyselyiden perusteella neljäsosa Brasilian siipikarjateollisuuden työntekijöistä kärsii työperäisistä rasitussairauksista.
”Brasilian siipikarjateollisuuden mukaan työolot ovat kunnossa, mutta työntekijät ja ammattiliitot kertovat ongelmista”, sanoo selvityksen tehnyt tutkija Päivi Pöyhönen järjestön tiedotteessa. Suomalaisyritykset saivat tietää ongelmista Finnwatchin selvityksen yhteydessä.
”Paikallisten työntekijöiden näkemykset heidän omista työoloistaan näyttävät siis poikkeavan suuresti siitä, miten maan siipikarjateollisuus sekä tuotantoketjun toisessa päässä olevat suomalaiset yritykset (tai ainakin osa niistä) näkevät saman asian”, todetaan selvityksessä.
”On huolestuttavaa, että työolojen ja -terveyden systemaattinen valvonta vaikuttaa kotimaisissa yrityksissä melko vähäiseltä”, Pöyhönen sanoo.
”Parempaa valvontaa”
Kolmasosa Finnwatchin kyselyyn vastanneista henkilöstöravintoloista sekä hankinta- ja elintarvikeyrityksistä kertoi hankkivansa brasilialaista siipikarjan- tai naudanlihaa. Kaikilla brasilialaista lihaa käyttävillä yrityksillä oli jonkinlaisia eettisiä ja ympäristöön liittyviä ohjeistoja. Osa kertoi tarkastaneensa brasilialaisia tuotantolaitoksia, mutta työolojen ja ympäristöasioiden huomioiminen jäi epäselväksi.
”On toivottavaa, että kaikilla alan yrityksillä olisi käytössään mahdollisimman kattavat eettiset toimintaohjeistot ja että ne panostaisivat nykyistä enemmän myös työolojen, työterveyden ja ympäristöasioiden valvontaan”, Finnwatch suosittelee.
Haastatellut maahantuojat vakuuttivat Finnwatchille, etteivät niiden ostot ole kytköksissä sademetsätuhoihin. Ruotsalaisen Swedwatchin viime vuonna julkaisema tutkimus kuitenkin osoittaa, että Suomeen on saattanut päätyä naudanlihaa myös Amazonin sademetsiä tuhonneilta karjatiloilta. Suuret brasilialaiset lihayhtiöt sitoutuivat vasta vuoden 2009 lopulla lopettamaan ostot sademetsätuhoja aiheuttavilta yrityksiltä.
Tutkimuksen faktakulma

Finnwatch selvitti 24 henkilöstöravintolan, elintarvikeyrityksen, kaupan alan hankintayhtiön ja maahantuojan eettisyyslinjauksia.
Juvenes, Katri Antell, Finnfrost, Pouttu, Saarioinen, Unilever Foodsolutions eivät vastanneet kyselyyn.
Avoimimmin kyselyyn vastasivat S-ryhmän yhtiöt, HK Ruokatalo ja Snellman.
Brasiliasta tietoja saatiin Brasilian elintarviketyöläisten liiton CNTA:n ja Kansainvälisen elintarviketyöläisten liiton IUF:n Latinalaisen Amerikan aluejärjestön REL-UITA:n työoloselvityksestä sekä eri kansalaisjärjestöjen tutkimuksista ja selvityksistä.
Vuonna 2010 paikalliset Brasilian siipikarja- ja lihanpakkaussektorilla sovittiin 40 tunnin työviikosta ja jokaiseen työtuntiin sisältyvästä pakollisesta 10 minuutin tauosta. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on tukenut paikallisten ammattiliittojen pyrkimyksiä työolojen parantamiseksi.
Vaikka Suomeen tuotavat kilomäärät ovat suuria, brasilialaisen lihan kulutus on vähentyntyt muutamaan prosenttiin siipikarjan- ja naudanlihan kokonaiskulutuksesta. Tähän ovat vaikuttaneet EU:n asettamat tuontirajoitukset ja vuonna 2010 voimaan tullut tuorelihadirektiivi.

Brasilialaisen lihan kääntöpuoli -tutkimus (pdf)