Fingon ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija Noora Vähäkari haluaa auttaa järjestöjä tulevaisuusajattelussa. Vapaa-ajalla hän muun muassa kiipeilee.

Fingon uusi ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija: ”Ylikulutuksen värittämää länsimaista mallia ei kannata seurata”

Toimemme ja ajattelumme vaikuttavat aktiivisesti siihen millaiseksi tulevaisuus muotoutuu, muistuttaa Fingon uusi ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija Noora Vähäkari.

Mitä olet tehnyt ennen Fingoa?

“Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna 2015 pääaineenani kehitysmaantiede. Olen työskennellyt Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella yli 7 vuotta erilaisten kestävyysteemaisten tutkimus- ja koulutushankkeiden parissa. Työ vei minua paljon Aasiaan, etenkin Kambodzaan, Laosiin ja Myanmariin, sekä Latinalaiseen Amerikkaan.

Viimeisimpänä koordinoin nelivuotista koulutushanketta Kuubassa. Työn tavoitteena oli muun muassa paikallisten yliopistojen kestävän energiakoulutuksen kehittäminen ja systeemiymmärryksen ja tulevaisuusajattelun sisällyttäminen opetussuunnitelmiin.  Pääsin lisäksi fasilitoimaan tulevaisuusprosessia Perussa ja Kolumbiassa sekä tutkimaan aurinkoenergian nopean yleistymisen sosiaalisia kytköksiä ja potentiaalia Chilessä.

Viime aikoina olen ollut mukana kehittämässä tulevaisuuslukutaitoa osana EIT Climate KIC -instrumenttia ja edistämässä kulttuurista kestävyysmurrosta suomalaisissa museoissa Sitran rahoituksella. Minulla on myös jatko-opintopaikka Turun yliopistossa, aiheena luontosuhteet ja kestävyysmurrokset.”

Mikä toi sinut Fingoon?

“Ennakoinnilla ja tulevaisuusajattelulla on edelleen hyvin länsimainen perintö. Kestävään tulevaisuuteen on kuitenkin monia polkuja, eikä ylikulutuksen värittämä nykyisyytemme ole se malli, jota muualla kannattaisi seurata. Kestävän tulevaisuuden tekeminen tulee olla osallistavaa, yhteistä ja paikallista kulttuuriperintöä tukevaa, minkä takia sitä tulee tehdä aivan kaikkialla. Fingossa pystyn tukemaan järjestöjä tässä työssä. Tavoitteeni tämän 1,5 vuoden sijaisuuden aikana on, että kehitysjärjestöjen tulevaisuusajattelun kyky ja taidot kehittyvät ja pääsevät käyttöön. Toisaalta kaipasin myös omalle urapolulleni vauhtia ja uutta näkökulmaa akatemian ulkopuolelta.”

Miksi ennakointi ja kehittäminen on tärkeää?

“Tulevaisuutta ei voi ennustaa, eikä tulevaisuus ole ennalta määrätty. Toimemme ja ajattelumme kuitenkin vaikuttavat aktiivisesti siihen millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Jokaisella on siinä osansa. Tulevaisuuden kuvittelu ja ennakointi luo myös toivoa – vaikka viheliäiset ongelmat tulevat todennäköisesti lisääntymään ja maailma yhä monimutkaistumaan, voimme vahvistaa kykyämme ymmärtää niitä ja toimia niistä ammentaen.”

Millaista kehitystä haluaisit nähdä tulevaisuuden trendien ennakoinnissa Suomessa?

“Toivoisin näkeväni ennakkoluulottomampaa ja oivaltavampaa otetta tulevaisuuden kuvitteluun ja tekemiseen. Vaikka Suomessa on pitkälle kehitetty ennakointijärjestelmä, ovat toimijat yhä melko varovaisia työssään. Lähestymme helposti tuttuja sidosryhmiä ja pitäydymme oletettavilla kehityspoluilla sen sijaan, että uskaltaisimme katsoa niiden taakse. Toisaalta ennakointityö pitäisi kytkeä tiiviisti osaksi päätöksentekoa ja luoda rohkeampaa kulttuuria pidemmälle näkemiseksi.”

Missä näet Fingon ennakointityön viiden vuoden päästä?

“Uskon, että Fingossa on vahva tahto puhua tulevaisuudesta ja ottaa se kiinteäksi osaksi muuta työtä. Itse näen synergiaetuja esimerkiksi vaikuttamistyöhön. Toisaalta toivon, että Fingossa tehtävä ennakointityö ja sen opit jalostuvat ennen kaikkea kohdemaissa työskentelevien järjestöjen eduksi ja osaamiseksi.”

Paras vinkkisi kestävän tulevaisuuden ajatteluun?

“Sen oivaltaminen, että tulevaisuutta todellakin kannattaa ajatella ja vaihtoehtoja kuvitella. Kuvittelun sanoittaminen mahdollistaa myös niiden tekemisen. Utopioiden ja dystopioiden väliin mahtuu paljon yllätyksiä, koronakin on sen meille osoittanut. Yllätyksistä voi myös löytää uutta ja hyvää sen sijaan että niiden edessä lamaantuu. Kestävä tulevaisuus tulee tekemällä.”