Silla Ristimäki (vas.) ja Eppu Mikkonen ovat Fingon uudet kehityspolitiikan asiantuntijat. Kuva: Kerttu Pakkasvirta

Fingon uudet kehityspolitiikan asiantuntijat: ”Ihmisen perusluonne on solidaarinen”

Pelkojen ja uhkakuvien kierteeseen ei kannata jäädä vellomaan, uskovat Fingon uudet kehityspolitiikan asiantuntijat Eppu Mikkonen ja Silla Ristimäki. Sen sijaan jokaisen kannattaisi aktiivisesti hakeutua kuuntelemaan mahdollisimman monenlaisten ihmisten ääntä.

Teksti: Heidi Nummi

Mistä olet tulossa Fingoon?

Eppu: Palaan nyt takaisin kansalaisyhteiskunnan kentälle. Tätä ennen olin kuusi vuotta ulkoministeriössä tekemässä työtä sosiaalipolitiikan ja tasa-arvon parissa. Sitä ennen taas työskentelin väestökehitykseen ja ikääntymiseen parissa – se on yhä mielestäni maailman kiinnostavin asia! Taustani on Balkanilla ja Keski-Aasiassa. Asuin Kirgisiassa kuusi vuotta.

Silla: Työskentelin YK:ssa kymmenisen vuotta. Tein töitä kentällä Nepalissa ja Ugandassa. Työni punainen lanka oli konfliktin jälkeinen rauhanrakennus ja tasa-arvokysymykset, etenkin naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ ja naisten ja tyttöjen osallistaminen. Sen jälkeen olin kolme vuotta Brysselissä Euroopan parlamentissa. Ennen Fingoa ehdin myös nauttia pari vuotta Ranskan maaseudulla asumisesta ja kastaa varpaitani yrittäjyyteen.

Mikä toi sinut Fingoon?

Eppu: Olen kiinnostunut muutoksen navigoinnista, ja juuri siihen tämä työ keskittyy: kehityspoliittisen muutoksen ymmärtämiseen. Miten voimme toimia maailmassa, joka on jo muuttunut, mutta joka näyttää vielä paljolti samalta kuin ennen? Tämän kysymyksen parissa Fingo tekee töitä, yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.

Silla: Minua kiinnostaa eri toimijoiden välinen yhteistyö. Haasteet ovat isompia kuin mikään yksittäinen taho pystyy yksin ratkaisemaan. Fingo on sellaisessa asemassa, että voi tuoda toimijoita yhteen yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi ja käynnistää vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.

Eppu: Olen ollut täällä nyt aika tarkalleen kuukauden. On mahtavaa, että työkenttäni on vielä määrittelemätön ja saan itse olla luomassa sitä.

Silla: Tulin tänne pari viikkoa ennen Eppua. On ihanaa, miten ihmiset tekevät täällä työtä sydämellä ja innoissaan.

Miksi kehityspolitiikka on tärkeää?

Silla: Kehityspolitiikkaa ei voi erottaa esimerkiksi ilmasto-, turvallisuus- tai kauppapolitiikasta. Oikeastaan pitäisi puhua kansainvälisen politiikan kokonaisuudesta. Se on kaiken ytimessä. Haasteet ovat jaetut, eikä niitä pysty ratkaisemaan yksikään maa ilman muiden apua. Siksi muurien taakse poteroituminen ei auta. Tarvitaan systeemisiä muutoksia, jotka lähtevät poliittisesti sääntelystä, mutta myös jokaisella yksilöllä on oma roolinsa. Kestävä kehitys on kuin pitkä maraton, jossa juoksijoilla ja huoltojoukoilla on yhtä suuri vaikutus. Oma roolini on huoltojoukoissa mukana oleminen.

Eppu: Kukaan meistä ei voi tehdä mitään yksin. Mitä vielä tarvitaan näytiksi? Olemme keskellä pandemiaa jonka selättäminen lähtökohtaisesti vaatii tiivistä monimuotoista  yhteistyötä ja luottamusta maiden välillä. Eikö tämä riitä osoittamaan, miksi kansainvälistä politiikkaa, tutkimusta ja solidaarisuutta tarvitaan?

Entä jos emme lähtisikään mukaan siihen ajatukseen, että ihminen on paha ja itsekäs? Pitäisi katsoa todistusaineistoa: valtaosa maailman ihmisistä on lähtökohtaisesti hyviä, se on nähty lukuisissa kriiseissä ja tutkimuksissa.

Millainen kehityspoliittinen asiantuntija Fingo voisi olla tulevaisuudessa?

Silla: Olisi mahtavaa, jos Fingo voisi olla meteorologi, joka pystyy havainnoimaan tulevaisuuden tuulia ja tuomaan ne keskusteluun, ja samalla valmistamaan suomalaisia toimijoita siihen, että olemme varautuneet niihin. Silloin niiden negatiivinen vaikutus voi olla pienempi ja lopputulos parempi. Toivon että Fingo on suunnannäyttäjä, tulevaan sopeutumisen avustaja ja sillanrakentaja.

Eppu:  Fingo voisi olla neuvonantaja, joka tuo erilaisia toimijoita yhteen, keskusteluttaa asioita ja pöllyttää oletuksia. Fingolla on todella hyvät verkostot ympäri maailmaa, se on iso vahvuus.

Mikä on kehityspolitiikan tila Suomessa?

Eppu: Nyt on jumahdettu juupas eipäs -väittelyyn: Onko kehityspolitiikka hyödyllistä? Lentääkö raha Kankkulan kaivoon? Tällainen väittely ei ole hedelmällistä, vaan nyt pitäisi kyetä luomaan vaihtoehtoja ja uusia ajattelumalleja. Pitäisi ravistella sitä tarinaa maailmasta, johon olemme tottuneet. Liskoaivot tuottavat helposti uhkakuvia, ja media tarttuu niihin hanakasti. Se on ihan ymmärrettävää. Mutta entä jos tekisimme sellaisen valinnan, että emme lähtisikään mukaan siihen ajatukseen, että ihminen on paha ja itsekäs? Pitäisi katsoa todistusaineistoa: valtaosa maailman ihmisistä on lähtökohtaisesti hyviä, se on nähty lukuisissa kriiseissä ja tutkimuksissa. Entä jos rakentaisimme yhteiskuntamme ja sen rakenteet tämän tiedon perusteella?   

Solidaarisuus lähtee meistä aivan luonnostaan. Jos jäämme vellomaan pelkojen ja uhkien kierteessä, se vain ruokkii kapitalismin ja patriarkaatin valtarakennetta.

Silla: Meidän ei pitäisi unohtaa omaa historiaamme niin nopeasti. Kansainvälinen sopimusjärjestelmä ja ihmisoikeuksien normisto syntyivät maailmansotien jälkeen oivalluksesta, että niitä todella tarvitaan. Asetelma ei ole täydellinen, mutta sen avulla on saatu paljon aikaan. Nyt olemme unohtaneet tuon tarpeen emmekä enää puolusta sitä satasella. Toivon, ettei Suomi lähde murentamaan sitä vaan tunnustaa sen arvon.

Miten jokainen voisi kiinnostua kansainvälisyydestä?

Silla: Jos katsoo ja lukee pelkästään valtavirtamediaa, tule helposti kuva, että koko maailma ja kaikki maailman muutoksentekijät ovat valkoisia keski-ikäisiä miehiä. Tätä kuvaa on hyvä murtaa aktiivisesti. Keinot ovat monet: on valtavasti erilaisia podcasteja, ja kirjastosta löytyy eri maalaisten kirjoittajien upeita kirjoja. On hyvä havainnoida, mitä erilaista kulttuurien välillä on, entä mitä samaa löytyy. Kaikki maailman vanhemmat voivat esimerkiksi jakaa saman yhteisen huolen lasten tulevaisuudesta.

Eppu: Kannattaa tietoisesti hakeutua kuuntelemaan mahdollisimman monenlaisten ihmisten ääntä ja haastaa itseään siihen aktiivisesti – ja samalla kavereitakin!

Epun ja Sillan vinkit maailmankuvan avartamiseen:

Kirjat:

Bernardine Evaristo – Tyttö, nainen, toinen

Kiran Desai – Menetyksen perintö

Chimamanda Ngozi Adichie – Puolikas keltaista aurinkoa

Podcastit:

The Guilty Feminist

The Accessible Stall

Mahadura & Özberkan

Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen

Elokuvat:

Maailman Kuvalehti järjestää Guled & Nasra -elokuvan ennakkonäytöksen 28.10.2021. Näytökseen on vapaa pääsy, ilmoittautuminen lomakkeella.

,

Lisätiedot aiheesta

  • Asiantuntija, kehityspolitiikka Eppu Mikkonen

    Olen kehityspoliittinen asiantuntija ja työni valkohehkuisin ydin on sosiaalinen kehitys sekä erityisesti eriarvoisuuden vähentäminen ja sukupuolten tasa-arvo. Olen kiinnostunut väestönkehityskysymyksistä, rakenteellisen syrjinnän purkamisesta ja melonnasta. Uskon, että ihmisille on luontaista toimia yhdessä toisten kanssa ja että olemme kaikki taipuvaisia tekemään parhaamme.

  • Asiantuntija, kehityspolitiikka Silla Ristimäki

    Asiantuntijaroolissani kehitän ja koordinoin Fingon päättäjävaikuttamista ja pyrin innostamaan puolestapuhujia strategisille painopisteillemme, kansalaisyhteiskunnan osallisuus, kestävä talous ja ilmasto-oikeudenmukaisuus. Vaikuttamistyössäni keskityn erityisesti turvallisuuden ja kehityksen välisiin yhteyksiin. Teen työtä sen puolesta, ettei kukaan jäisi kehityksestä jälkeen.