EU:n tähtilippu koristaa sinisiä ilmapalloja Narinkkaritorilla, kun puolueet kampanjoivat Euroopan parlamentin vaaleissa Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta. Faktapohjaista uutisointia peräänkuuluttavan VaadiFaktat-kampanjan vapaaehtoiset kokoavat ohikulkijoille jaettavaksi ämpäreitä ja tietopakettia eurovaaleista.
Sosiaalidemokraattien vaalikojulla käy aamukahvinjuojia. Ehdokas Mia-Petra Kumpula-Natrilla on kiire eduskuntaan, mutta hän ehtii vastata kysymykseen EU:n kehitysyhteistyöstä.
”Painopisteen pitäisi olla siellä, missä saadaan eniten aikaan ihmisten olojen parantamista, eli mukaan pitää ottaa myös kaikkein heikoimpia alueita. Pidän demokratiatyön kehittämisestä, siitä että rauhantyön rinnalla on koko ajan kansalaisyhteiskunnan eheyden rakentaminen.”
Samaan aikaan hän on huolestunut EU:n sisäisten arvojen kovenemisesta.
”Toivon, ettei se pääse vaikuttamaan Euroopan unionin kehityspolitiikkaan, etteit naisten ja tyttöjen oikeuksia kavenneta.”
Fingon Reilumpi EU, reilumpi maailma! -suosituksen mukaan kehityspolitiikan päätavoitteena tulisi olla köyhyyden vähentäminen, ihmisoikeuksien edistäminen ja kestävän kehityksen tukeminen.
Kumpula-Natri näkee, että Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella juuri tyttöjen ja naisten oikeudet sekä koulutus pitäisi nostaa keskiöön.
”Ne me osaamme, samoin kiertotalouden. Moni kehitysmaa ei esimerkiksi hallitse lainkaan jätehuoltoa. Me puolestamme osaamme sen erittäin hyvin.”
Katse kohti Afrikkaa
EU on maailman suurin kehitysavun antaja, ja sen politiikalla on suuri merkitys maailman kaikkein köyhimmille maille. Sillä on merkitystä myös EU-kansalaisille: vuoden 2018 Eurobarometrin mukaan peräti 89 prosenttia eurooppalaisista tukee kehitysmaiden ihmisten auttamista.
Myös kokoomuksen eurovaaliehdokas Henna Virkkunen nostaisi tyttöjen ja naisten koulutuksen EU:n kehityspolitiikan keskiöön.
”Euroopan kannalta Afrikka on tärkein kohde, jonne pitää pystyä samaan parempaa koulutusta, yritystoimintaa ja investointeja. Jos Afrikassa ei saada parannettua ihmisten elinoloja, se näkyy suoraan myös Euroopan tilanteessa”, hän sanoo ja viittaa turvapaikanhakijoihin.
”Kehitysyhteistyövaroilla pyritään parantamaan ihmisten oman elämän edellytyksiä heidän kotiseuduillaan. Se on osa sitä, ettei niin moni joudu hakemaan turvapaikkaa tai joudu pakolaiseksi.”
Virkkunen suuntaisi investointeja kestävään energiantuotantoon sellaisilla alueilla, joilla ei vielä ole sähköä.
”Sähköntuotanto pitäisi alusta saakka saada kestävälle pohjalle, uusiutuviin energialähteisiin nojautuvaksi.”
Kristillisdemokraattien ehdokas Esa Erävalo kertoo perehtyneensä aurinkopaneeliteknologiaan jo 1980-luvulla, ja olleensa mukana metsityshankkeessa Ugandassa.
”Mielestäni pitäisi keskittyä siihen, että yritetään metsittää Afrikkaa uudestaan ja kehittää uusiutuvan energian lähteitä ja pienyrityksiä maaseudulla. EU:n työllistämishankkeita pitäisi lisätä ja tehdä enemmän järjestöjen välistä yhteistyötä.”
Ilmasto huomioitava kehityspolitiikassa
Vieressä kampanjoiva vasemmistoliiton ehdokas Elisa Lientola sitoisi EU:n kehitysyhteistyön vielä vahvemmin ympäristöpolitiikkaan.
”Ympäristökriisit tuottavat myös eriarvoisuutta, köyhyyttä ja konflikteja ja sitä kautta ihmisoikeusloukkauksia. Mielestäni rahavirrat pitää ohjata tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristön turvaamiseen ja toisaalta koulutukseen ja tasa-arvoon.”
Lientolan mielestä EU:n pitäisi verottaa lentämistä ja muita päästöjä, luoda hiilitulleja ja investoida ympäristöystävällisempään liikkumiseen.
”Kaikki rahavirrat tulisi ohjata siihen, että hallitsemme ilmastonmuutosta sellaisella tavalla, että pystymme luomaan uutta työtä ja antamaan vaihtoehtoja. Jos vain otetaan pois, se aiheuttaa hätäjarrutuspaniikin eikä muutoksia synny.”
Ilmastonmuutos nousi vahvasti esiin myös Fingon, Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten järjestämässä vaalipaneelissa.