EU: Luonnonvaroja hyödyntävien yritysten on raportoitava maakohtaisesti

Järjestöt arvioivat uuden tilinpäätösdirektiivin merkittäväksi askeleeksi yritystoiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kehitysmaiden luonnonvarojen tuottojen oikeudenmukaisemmaksi jakamiseksi. Veronkiertoa ja laittomia rahavirtoja se ei kuitenkaan estä.

Teksti: Sanna Jäppinen Kuva: Robert Lucian Crusitu

Euroopan parlamentti, komissio ja EU-jäsenmaat pääsivät 9. huhtikuuta pitkään jatkuneiden neuvottelujen päätteeksi yksimielisyyteen uudesta tilinpäätös- ja läpinäkyvyysdirektiivistä, jonka Eurooppa-neuvosto suurella todennäköisyydellä hyväksyy heinäkuussa. Uuden lainsäädännön ideana on, että suuret eurooppalaiset öljy-, maakaasu-, kaivos- ja metsäalan yritykset joutuvat jatkossa raportoimaan sekä maa- että projektikohtaisesti siitä, mitä ne maksavat  toimintamaidensa hallituksille hyödyntämistään luonnonvaroista.Lainsäädäntö koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin yrityksiä, ja tiedot on annettava kaikista yli 100 000 euron menevistä maksuista, kuten veroista ja rojalteista.EU seuraa Yhdysvaltain mallia – ja Yhdysvallat EU:n?Uusi direktiivi on sisällöltään samankaltainen kuin Yhdysvalloissa vuonna 2010 hyväksytty niin kutsuttu Cardin-Lugar -laki, ja EU:n direktiivin myötä lainsäädäntö ulottuu suurimpaan osaan kansainvälisesti toimivia öljy-yhtiötä sekä suurimpiin kaivosyrityksiä.”Tämä on valtava voitto ihmisille, jotka elävät luonnonvaroiltaan rikkaissa maissa. Kiitämme Euroopan johtajia ja Euroopan parlamentin jäseniä siitä, että he eivät taipuneet öljyteollisuuden edustajien lobbausyritysten edessä”, toteaa Yhdysvaltain Oxfamin öljy-, maakaasu- ja kaivosohjelman asiantuntija Ian Gary järjestön tiedotteessa.Yhdysvalloissa Cardin-Lugar  -laki on parhaillaan jäähyllä maan öljy- ja maakaasuteollisuutta edustavan American Petroleum Instituten (API) haastettua valtion oikeuteen viime syksynä. Syytöksenä oli se, että laki aiheuttaa yhdysvaltalaisille yrityksille kilpailuhaittaa. Järjestöt toivovat uuden EU-direktiivin antavan kimmokkeen haasteen hylkäämiseen.Avoimuudesta ruusuja, kattavuudesta risujaEU:n kehitys- ja talouspolitiikkaa seuraavat järjestöt ovat suhtautuneet uuteen direktiiviin ristiriitaisesti. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen saavat kiitosta.”Kansalaiset Irakista Indonesiaan voivat nyt nähdä, paljonko niiden hallitukset saavat rahaa luonnonvaroista ja vaatia hallitukselta tietoa rahojen käytöstä”, toteaa luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä ajavan Revenue Watch -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Daniel Kaufmann järjestön tiedotteessa.Lainsäädännön rajaaminen koskemaan vain öljy, maakaasu-, kaivos- ja metsäteollisuuden yrityksiä kuitenkin ihmetyttää.”On erinomainen uutinen, että EU on menossa kohti lainsäädäntöä, jonka avulla tavallisetkin ihmiset kehitysmaissa voivat hyötyä maansa luonnonvarojen tuottamasta vauraudesta. Mutta tämän lisäksi poliitikot olisivat voineet käydä rohkeammin veronkiertoa ja korruptiota vastaan sisällyttämällä direktiiviin myös muita aloja, kuten telekommunikaation ja rakentamisen”, toteaa EU:n kehityspolitiikan asiantuntija Catherine Olier kansainvälisestä Oxfamista.Pankkisektorin osalta maakohtainen raportointi säädettiin jo maaliskuussa vakavaraisuusdirektiivin yhteydessä.Eurooppalaisten velka- ja kehityskysymyksiä seuraavien järjestöjen Eurodad-verkoston asiantuntija Øygunn Sundsbø Brynildsen huomauttaa, että yrityksiltä uuden direktiivin perusteella vaadittava raportointitaso ei vielä kerro, ovatko maksut oikeudenmukaisella tasolla. Yrityksiltä ei vaadita tietoja esimerkiksi tuotannon ja myynnin volyymista, työvoiman määrästä tai voitoista.Eurodadin ja Oxfamin yhteisessä kannanotossa muistutetaan, että veronkierron ja laittomien rahavirtojen takia kehitysmaista kulkeutuu rahaa pois enemmän kuin ne vastaanottavat kehitysavun muodossa.Laajat veroparatiisivuodot koskevat myös SuomeaYritysten veronkierto on ollut viime päivinä runsaasti esillä mediassa yhdysvaltalaisen tutkivan journalismin keskuksen ICIJ:n julkistettua huhtikuun alussa, että se on saanut haltuunsa 2,5 miljoonan dokumentin paketin veroparatiisien salattuja pankkitietoja.ICIJ:n tietoja Suomen osalta esiteltiin Ylen MOT-toimituksen Postia veroparatiisista -ohjelmassa 8. huhtikuuta, ja siinä tulivat esille muun muassa valtioyhtiön Itellan ja konsulttiyritys Pöyryn yhteydet veroparatiiseihin.Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vaati ohjelmassa tiukempaa puuttumista yritysten toimintaan veroparatiiseissa.Eurodadin ja Oxfamin kannanottoYhdysvaltain Oxfamin tiedoteRevenue Watchin tiedoteKomissaari Michel Barnierin tiedote