Euroopan komissio on vihdoin päättänyt arvioida vuoteen 2007 jämähtäneiden EPA-kauppaneuvottelujen jatkoa. Komissio selvittää syksyn aikana jäsenmaiden näkemyksiä neuvottelujen tavoitteista – joillain alueilla mahdollisesti jopa lopettamisesta – ja esittää viralliset johtopäätökset todennäköisesti ensi vuoden alussa.
EPA-sopimusten (Economic Partnership Agreements) alkuperäinen tavoite oli poistaa valtaosa kaupan esteistä EU:n sekä lähes 80 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen kehitysmaan väliltä vuoden 2007 loppuun mennessä.
Näin olisi Euroopan komission mukaan lisätty AKT-maiden alueellista integraatiota ja osallistumista maailmankauppaan sekä ennen kaikkea vähennetty köyhyyttä.
Kauppa- ja kehitysministerit kuultavina
Komission edustajat keskustelivat EPA-neuvotteluista EU-jäsenmaiden kauppaministereiden kanssa epävirallisessa ministeritapaamisessa 10. syyskuuta, ja kehitysministerit ovat vuorossa 21.-22. lokakuuta. Kauppaministerien kokoukseen Brysselissä osallistui Suomesta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.).
Ministeritapaamisessa rohkaisevaa oli se, että ministerit miettivät, kuinka sopimusten kehitysvaikutuksia voitaisiin vahvistaa esimerkiksi kattavammilla siirtymäjaksoilla, kertoo Marc Maes EPA-neuvotteluja seuraavasta 11.11.11 -belgialaisjärjestöstä.
Maesin mukaan useat ministerit myös kehottivat komissiota etenemään neuvotteluissa varovasti ja välttämään kiirehtimistä.
Vaatimuksena rankat tullileikkaukset
EPA-neuvottelut aloitettiin vuonna 2002, ja päämääränä oli saada aikaan vuoden 2007 loppuun mennessä laajat sopimukset, jotka olisivat kattaneet maatalous-, teollisuus- ja palvelukaupan, julkisten hankintojen kilpailutuksen sekä investointi-, kilpailu- ja tekijänoikeussäännöt.
Vuonna 2007 kaikki Afrikan ja Tyynenmeren alueen neuvotteluryhmät kuitenkin hajosivat ja laaja sopimus solmittiin ainoastaan Karibian alueen kanssa. Useat Afrikan ja Tyynenmeren maat päättivät solmia vain maatalous- ja teollisuuskauppaa koskevia, niin sanottuja ensi vaiheen EPA-sopimuksia. Monet maista eivät ole vielä allekirjoittaneet edes näitä sopimuksia.
”Tämä kertoo siitä, etteivät AKT-maat usko EPA-sopimusten vähentävän köyhyyttä. Päinvastoin maat ovat huolissaan esimerkiksi tullileikkausten vaikutuksesta työllisyyteen”, sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi Kepasta.
Asialista kapeammaksi
AKT-mailta on EPA-sopimuksissa vaadittu tullien poistoa jopa 80 prosentilta EU:n tuonnista. Omia tuotteitaan maat pystyvät suojelemaan hyvin niukasti, sillä suojeltavat tuotteet valitaan maaryhmittäin – yksittäinen maa saa listalle vain muutaman taloutensa kannalta keskeisen tuotteen. Valtaosa AKT-maiden tuotteista ja tuottajista joutuisi sopimusten myötä kilpasille aivan eri resursseilla toimivien eurooppalaisyritysten kanssa.
Nahin mielestä nyt on oikea aika vaikuttaa siihen, että EPA-neuvottelujen asialistaa kavennetaan Maailman kauppajärjestö WTO:n perusperiaatteiden mukaiseksi: kehitysmaille on kauppasopimuksissa taattava erityiskohtelu, sillä köyhyys ei vähene, jos niiden pitää vapauttaa kauppaansa lähes samassa mitassa kuin rikkaiden maiden.
”Listalta pitäisi pudottaa aiheet, joista ei WTO:n sääntöjen mukaan tarvitse neuvotella alueellisissa vapaakauppaneuvotteluissa. Näitä ovat investointeja, kilpailua, tekijänoikeuksia ja julkisia hankintoja koskevat kohdat”, Nahi selvittää.
”Myös palvelukauppaan voisi ottaa mallia WTO:n joustavammasta neuvottelutavasta.”
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
