Busanin lehmänkaupat avasivat oven BRICS-maille

Etelä-Korean Busanissa järjestetty avun tuloksellisuuden huippukokous avaa uusia mahdollisuuksia nouseville maille kehitysyhteistyössä, päättelee Duisburgin yliopiston tuore raportti.Samaan aikaan kokouksen päätökset vähentävät perinteisten auttajamaiden roolia. Perinteisillä auttajamailla viitataan OECD:n kehitysyhteistyökomiteaan kuuluviin maihin, joiden joukossa ovat muun muassa Suomi, Yhdysvallat ja monet muut vanhat teollisuusmaat.Busanin kokouksen loppuasiakirja tunnustaa muun muassa etelä-etelä-yhteistyön tärkeyden. Termillä viitataan kehitysmaiden väliseen kehitysapuun. Kehitysmaihin lasketaan myös nousevat taloudet, muun muassa Kiina ja Intia.Järjestöt ovat arvostelleet kokouksen loppuasiakirjaa siitä, että sen määritelmä kehitykselle perustuu talouskasvuun. Lisäksi loppuasiakirja ei järjestöjen mielestä painota tarpeeksi avun ihmisoikeusperustaisuutta.Kehitystä, ei apuaRaportti listaa monia muutoksia, joita Busanin kokous toi kehitysyhteistyöstä käytävään keskusteluun.Köyhyyden vähentämisen sijaan keskeiseksi tavoitteeksi nousi kehitysmaiden omien talouksien kehittäminen. Lisäksi avun tehokkuuden sijaan Busanissa keskusteltiin ”kehityksen tehokkuudesta”. Se kertoo keskustelun laajentumisesta ja kehitysyhteistyön integroinnista laajempaan kehityksen edistämiseen.Toisaalta muutos helpottaa uusien avunantajien osallistumista keskusteluun. Uusilla lahjoittajilla on ollut tapana suhtautua nihkeästi koko avun konseptiin, raportissa todetaan.Nousevat taloudet ovat viime vuosina lisänneet kehitysyhteistyötään Afrikassa. Maiden hankkeet on usein koplattu luonnonvarojen saantiin, liiketoimintamahdollisuuksiin ja poliittiseen tukeen.Samaa tekevät monet länsimaatkin, mutta usein avun perusteena ovat myös hankkeiden vaikutukset maan ihmisoikeustilanteeseen ja demokratiaan.Avun tuloksellisuutta pohdittu hartaastiOECD:n kehitysyhteistyökomitea on keskustellut kehitysavun tehottomuudesta jo 1990-luvun puolivälistä, mutta Brasilian, Intian ja Kiinan kaltaiset nousevat taloudet eivät ole juuri osallistuneet keskusteluun.Helppoa osallistaminen ei ollut tälläkään kertaa. Esimerkiksi Kiina marssi Busanin-kokouksesta mielenosoituksellisesti ulos. Kiinalla on runsaasti kehitysyhteistyötä Afrikassa, eikä maa halunnut sitovia sääntöjä itselleen. Lopulta loppuasiakirja vesitettiin sellaiseksi, ettei se juridisesti sido allekirjoittaneita maita mihinkään.Keskustelua avun tehokkuudesta on ohjannut vuonna 2005 annettu Pariisin julistus, joka asetti omistajuuden onnistuneen kehitysavun keskiöön. Raportin mukaan aika on kuitenkin jo ajanut ohi Pariisin julistuksesta, koska se ei ota huomioon kaikkia kehitysyhteistyön muotoja.