Valtiovarainministeriön (VM) budjettiesityksen mukaisesti varsinainen kehitysyhteistyö -momentti vähenisi 13,5 miljoonaa euroa. VM:n esityksessä on myös otettu ulkoministeriön (UM) esitykseen nähden 30 miljoonaa euroa pois Ukrainalle kohdentuvasta tuesta. Isoimmat muutokset kehitysyhteistyöbudjettiin olisivat VM:n hallinnoimissa maksatuksissa EU:n kehitysyhteistyöhön: maksatukset Global Europeen liittyvään NDICI-instrumenttiin laskevat 104 miljoonaa euroa. Lähinnä tämän NDICI-maksatuksen laskun takia kehitysyhteistyömäärärahat laskisivat kaikkiaan 116 miljoonaa. Tämä tarkoittaisi VM:n arvion mukaan noin 0,42 % osuutta BKTL:stä – toisin sanoen mittavaa laskua nykyiseen noin 0,5 % tasoon nähden. BKTL-osuus olisi vuoden 2019 tasolla.
Huolestuttavaa on myös, että heikoimmassa asemassa olevien maiden osuus tämän VM:n budjettiehdotuksen mukaisesti laskisi. Vuonna 2023 se olisi 0,16 % / BKTL, kun se vuonna 2022 nousi 0,16 %:sta 0,18 %:iin. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti ja hallitusohjelmassaan tavoitteeseen 0,2 % / BKTL.
Kehitysyhteistyövarat ovat siis huomattavassa laskussa, jos Valtiovarainministeriön budjettiesitys toteutuu. Tämä kuitenkin tarkoittaa ennen kaikkea laskua NDICI-instrumentin osalta. Nämä määrärahat ovat laskennallisia arvioita Suomen osuudesta, ja niissä on vuosittaista vaihtelua. Lasku ei kohdistu siihen ulkoministeriön hallinnoimaan ”varsinainen kehitysyhteistyö” -momentin osuuteen, josta esimerkiksi järjestöjen rahoitus kohdennetaan.
Kehitysyhteistyömäärärahoihin tarvitaan johdonmukaisuutta
Isossa kuvassa suunta on siis väärä, koska kehitysyhteistyövarat laskevat. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan mustavalkoinen, kun katsomme, mitä määrärahoja kehitysyhteistyön osalta ollaan laskemassa. Suurin lasku aiheutuu Suomen laskennallisista EU-rahoitusosuuksista, ei ”varsinainen kehitysyhteistyö” -määrärahasta.
Budjettiehdotuksessa on myös paljon myönteistä. Esimerkiksi Ukraina-tuki ei ole vähentänyt muita kehitysyhteistyövaroja. Lisäksi järjestöjen rahoitus ei laske. Budjettiriihessä hallitus voi palauttaa 30 miljoonaa euroa Ukrainan tukemiseen – siis ulkoministeriön oman budjettiehdotuksen mukaisen summan.
Fingo on pitänyt maan hallitukselle viestiessään esillä erityisesti sitä, että UM:n ehdottama 30 miljoonan euron tuki Ukrainalle tulisi säilyttää. Yleisemmin olemme kysyneet maan hallitukselta, haluaako se todella jättää arvoperinnön, jossa kehitysyhteistyö/BKTL-osuus palaa vuoden 2019 tasolle.
Voit tutustua budjettiriihtä koskevaan Suomen hallitukselle lähettämäämme kannanottoon täällä.