Nousevien talousmahtien eli niin sanottujen BRICS-maiden – Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan – viides huippukokous järjestetään 26.–27. maaliskuuta Etelä-Afrikan Durbanissa.Ensimmäisen kokouspäivän jälkeen maat ilmoittivat sopineensa uuden kehityspankin perustamisesta. Pankkia on suunniteltu maiden edellisestä huippukokouksesta lähtien ja tavoitteena on luoda kehityspankki, joka haastaisi Maailmanpankin kehitysmaiden ja nousevien talouksien rahoittajana erityisesti infrastruktuurihankkeissa.Pankin perustamisesta päätettiin vasta periaatteellisella tasolla, eikä yksityiskohtaisia päätöksiä odoteta toisenkaan päivän aikana, sillä BRICS-mailla on eri näkemykset niin pankin sijoituspaikasta kuin rahoituspohjastakin. Hankaluutta aiheuttaa muun muassa se, että ryhmässä on hyvin erikokoisia talouksia: esimerkiksi Kiinan talous on 20 kertaa suurempi kuin Etelä-Afrikan.Uutta kehityspankkia on BRICS-ryhmässä kaivattu vastavoimaksi vallitsevalle, vanhojen teollisuusmaiden dominoimalle kauppa- ja rahoitusjärjestelmälle. Sama tähtäin oli ensimmäisen kokouspäivän merkittävimmässä lopputulemassa: ryhmittymän suurimmat taloudet, Brasilia ja Kiina, sopivat kahdenvälisestä kauppasopimuksesta. Tarkoitus on käydä kolmen vuoden ajan kauppaa maiden omilla valuutoilla vuosittain 30 miljardin dollarin eli noin 23 miljardin euron edestä.Brasilian edustajien mukaan sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa se, etteivät maiden taloudet kärsi mahdollisesta uudesta talouskriisistä ja sen vaikutuksesta dollariin, Reuters kirjoittaa.Kaikkien BRICS-maiden osuus maailmantaloudesta on tällä hetkellä noin 20 prosenttia ja väestöstä 40 prosenttia.Huippukokouksen tiedote: Brics reach deal on development bankReuters: Deal on development bank eludes BRICS nations at summitKepa.fi: Nousevat BRICS-talousmahdit haluavat uuden kehityspankin
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
