Budjettituki jatkuu Mosambikissa. Britannian suurlähettiläs — joka tällä hetkellä johtaa avunantajaryhmittymää Mosambikissa — ilmoitti torstaina, että ”budjettituki on perusteltavissa vain tulosten kautta. On hyvin tärkeää, että Mosambikin kansa näkee tuloksia ja toisaalta myös omien kansalaistemme tulee nähdä, että julkiset varamme käytetään tehokkaasti ja tuloksellisesti.”
Clearly painotti, että Mosambikin tulee parantaa toimiaan erityisesti maatalouden, työllisyyden ja yrittäjyyden saralla. Puheenjohtaja toivoi nopeita parannuksia poliittisessa ja taloudellisessa hallinnossa sekä korruption vastaisessa taistelussa.
Mosambikin valtion ja 19 avunantajan muodostaman ryhmän yhdessä vuosittain tekemän evaluaation mukaan Mosambikin hallitus on kuitenkin täyttänyt pääosin ehdot, joihin tukijoiden apu perustuu.
Talouskriisi näkyy avussa
Vuonna 2012 budjettituki Mosambikille tulee olemaan 379 miljoona dollaria. Talouskriisin vaikutukset syövät kuitenkin varoja: Irlanti, Tanska, Sveitsi, Itävalta ja Ruotsi leikkasivat budjettitukeaan merkittävästi. Saksan, Hollannin ja Norjan vahvistusta odotetaan vielä, mutta jos suuria leikkauksia ei tule, tuki voi nousta 452 miljoonaan dollariin, joka olisi hieman vuoden 2011 tukea suurempi.
Budjettituki tullaan käyttämään erityisesti maan köyhyydenvähentämisohjelman täytäntöönpanoon. Ohjelman keskiössä ovat maatalouden tuotannon tehostaminen, uusien työpaikkojen luominen, hyvä hallinto ja maan talouden vakauttaminen.
Kehitysapu Mosambikille kuitenkin nousee 17 prosentilla, eli budjettituen osuus pienenee. Erityisesti koulutukseen halutaan panostaa, ja terveyssektori kirii rinnalla. Terveyssektorin tuki varmistuu kuitenkin vasta tilitarkastuksessa nousseiden kysymysten selvitysten jälkeen. Yhteensä Mosambik tulee saamaan ensi vuonna virallista kehitysyhteistyörahaa noin 760 miljoonaa dollaria.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
