Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson päivystää lauantaina aamupäivällä järjestön tuottamalla Wall of Hope -teoksella Maailma kylässä -festivaalin alueella. Ohi kävelee kaksi festivaalialuetta partioivaa järjestyspoliisia.
”Tulkaa peittämään ja vastustamaan vihapuhetta!”
”Kuuluu työnkuvaan vihapuheen vastustaminen”, poliisit vastaavat.
Toinen kuitenkin tarttuu Johanssonin tarjoamaan keltaiseen kylttiin, jossa lukee “vihaa vastaan, against hate”. Poliisi astahtaa korokkeen päälle taideteoksen eteen kohtaan, joka peittää taustalla näkyvät vihaviestit. Hän pitää ryhdikkäästi kylttiä kädessään ja kuvaaja ottaa kuvan.
Myöhemmin teoksella otetuista kuvista koostetaan vetoomus Amnestyn verkkosivuille.
Vihapuhe eriarvoistaa
Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Johanssonin mielestä ympäri maailmaa on nähtävissä, kuinka vihapuheesta on tullut yhä hyväksyttävämpää.
”Esimerkiksi johtavat poliitikot, kuten Donald Trump Yhdysvalloissa ja Victor Orban Unkarissa käyttävät vihapuhetta. Se on kieltä, joka eriarvoistaa ihmisiä ja jolla pyritään ilmaisemaan me vastaan muut -vastakkainasettelua, että toiset ovat parempia kuin toiset”, pohtii Johansson.
Ihmisoikeusjärjestönä Amnesty toimii vahvasti eriarvoistavaa vihapuhetta vastaan.
“Kuten näkyy, saamme itsekin paljon aika järkyttäviä viestejä. Projekti lähti siitä, että päätimme kerätä nämä viestit yhteen ja kutsua kaksi taiteilijaa peittämään ne. Nyt haluamme myös festivaaliyleisön mukaan”, Johansson kertoo teoksen synnystä.
Puutu vihapuheeseen!
Vihapuheen arkipäiväistymisen myötä ihmiset kohtaavat sitä yhä useammin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Mitä sitten näissä arkipäivän kohtaamisissa tulisi tehdä, jotta vihapuhe saataisiin kuriin?
“Vihapuheeseen pitää puuttua. Jos kyseessä on esimerkiksi saitti, jossa on moderaattori, vihapuhe pitää ilmoittaa ylläpidolle. Tai sitten voi itse osallistua keskusteluun ja pyrkiä kääntämään se. Tehdä niin sanottua hyvää trollausta, ja kääntää keskustelun sävy”, Johansson luettelee keinoja.
Jos puhe on vihaan ja väkivaltaan yllyttävää, menee siinä sananvapauden raja, tuumaa Johansson. Amnesty pyrkiikin Wall of hope -teoksella yksinkertaisella tavalla selittää, mistä koko vihapuheilmiössä on kyse.
”Me olemme kautta historian nähneet, että väkivalta alkaa vihapuheesta”, Johansson lisää.
Erilaiset mielipiteet tai erimielisyys eivät ole ikinä syy vihaan.
“Itse tykkään riitelemisestä ja kiistelemisestä, mutta silloin asiat riitelevät, eivätkä ihmiset. Voi hyvin olla eri mieltä, mutta ei voi sanoa, että sinä olet vähemmän ihmisarvoinen.”