Tämän viikon merkittävin ilmastouutinen oli, että kymmenen perhettä, joiden elinkeinoja ilmastonmuutos uhkaa poronkasvatuksesta matkailubisnekseen, haastoi Euroopan unionin oikeuteen riittämättömästä ilmastopolitiikasta.
Perheiden viesti on selvä: EU ei pysty suojelemaan kansalaisiaan nykyisellä, riittämättömällä 2030 päästötavoitteella. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kommentoi kannetta lauantaina tuoreeltaan Kepalle Maailma kylässä -festivaalilla Helsingissä.
”Pidän tätä ihmisten hätähuutona. Kanne haastaa EU:ta tekemään enemmän, ja nostaa keskusteluun uudenlaisen, yksittäisen ihmisen kulman”, Tiilikainen sanoi.
Tiilikainen pitää kannetta mielenkiintoisena ja hyvänä oivalluksena. Hänen mukaansa se kertoo siitä, että itsestäänselvät asiat, kuten ihmisten elinkeinot, ovat nyt ilmastonmuutoksen edessä uhattuna. Ministeri ei silti ollut kovinkaan toiveikas siitä, mitä kanteella saadaan aikaan.
”En odota, että se johtaa mihinkään”, Tiilikainen totesi viitaten oikeustapaukseen.
Ministeri muistutti, että 92 prosenttia maailman päästöistä on peräisin muualta kuin EU:sta. Näin ollen hänen mukaansa paineen tulisi kohdistua koko maailman päättäjiin.
Kehitysmaissa suurimmat kärsijät
Kepan järjestämässä paneelikeskustelussa Maailma kylässä -festivaalilla ministeri Tiilikaisen ohella keskustelivat myös kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.), toimittaja-tietokirjailija Hanna Nikkanen sekä professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Panelistit tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että ilmasto muuttaa kaiken, eikä aikaa ole hukattavaksi.
”Tutkijayhteisö sanoo, että on vanhaa puhetta, ettei yksittäisiä sääkatastrofeja voisi linkittää ilmastonmuutokseen. Itse asiassa voi. Koko skeptikkojen puhe on vanhentunutta höpinää”, Niinistö sanoi.
Ympäristöministeri Tiilikainen nosti esille kärsimykset kehitysmaissa, joihin ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät usein rankimmin.
”Siellä eletään jo konkreettisesti tätä todellisuutta: kipuillaan sataako ja saadaanko satoa, ja sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa muuttopaineita”, Tiilikainen pohti.
Hanna Nikkanen muistutti, että kuivuus voi myös kiihdyttää terrorismin syntyä. Silti panelistit näkivät myös toivoa: talouselämä ja yrityksetkin ovat heränneet ongelmaan, ja aiheesta puhutaan eri tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten.
”Tuskailu on tullut enemmän yhteiseen, julkiseen tilaan”, Nikkanen sanoi.
Onko Suomi perässähiihtäjä?
Entä tekeekö EU ja Suomi kaikkensa ongelman ratkaisemiseksi? Hanna Nikkasen mukaan juna on lähdössä asemalta, eikä kukaan oikein tunnu uskovan, että siihen ehdittäisiin, eli onnistuisimme pysymään alle kahden asteen lämpenemisessä.
”En usko, että tulisi teknologista keksintöä, joka ratkaisisi koko ongelman”, Nikkanen totesi.
Ympäristöministeri Tiilikainen myönsi, että vuonna 2015 luvatut Pariisin sopimuksen toimet eivät pidä maailmaa alle kahden asteen lämpenemisen. Sopimus kattaa vasta vuoden 2020 jälkeisen ajan.
”Toivon, että EU pystyisi kertomaan vuonna 2020, että teemme jo nyt enemmän kuin mitä sopimus vaatii. Muuten se kaksi astetta jää kaukaiseksi haaveeksi”, Tiilikainen totesi.
Niinistön mielestä esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat tekevät monella tapaa jo paljon enemmän, ja Suomi on taas perässähiihtäjä, joka tekee vain, mitä EU vaatii. Tiilikainen puolustautui, että Suomen hallitus on esimerkiksi päättänyt luopua kokonaan kivihiilestä vuonna 2029.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen viesti oli lopulta myönteinen: hänen mielestään EU:n tavoitteet näyttävät nyt liian matalilta, mutta on silti edelleen mahdollisuus saavuttaa alle kahden asteen lämpenemisen tavoite, jos toimia kiristetään – ja nopeasti.
Onko siis Suomi maana sellainen, että se pystyisi vastaamaan ilmastonmuutoksen asettamiin suuriin haasteisiin? Kun juontaja Tuomas Peltomäki esitti kysymyksen panelisteille, nousivat kaikkien kädet ilmaan: kyllä on.
Kun Helsingin auringossa kylpevältä paneeliyleisöltä kysyttiin samaa, nousivat vain noin puolet käsistä ilmaan. Kansan luotto ei siis ole aivan yhtä korkealla.
Kepa Talks: Ilmasto muuttaa kaiken – Mitä tekee Suomi? -paneelikeskustelu kuultiin lauantaina 26.5.2018 Kepan järjestämällä Maailma kylässä -festivaalilla.