Saarivaltio Vanuatun ja kansalaisjärjestöjen pitkän kampanjan tuloksena YK:n yleiskokous päättää keskiviikkona (29.3.) päätöslauselmasta, joka pyytää kansainväliseltä tuomioistuimelta (International Court of Justice, ICJ) kantaa ilmastonmuutoksen kansainvälisoikeudellisiin velvoitteisiin liittyen. Aloitteen ytimessä on selkeyttää, millaiset velvoitteet ilmastolle merkittävää vahinkoa aiheuttaneilla mailla on suhteessa niihin valtioihin, jotka ovat ilmastonmuutoksen seurauksille poikkeuksellisen alttiissa asemassa – nyt ja tulevaisuudessa. Tuomioistuimen näkemystä pyydetään myös siitä, millaisia kansainvälisoikeudellisia seurauksia koituu niille valtioille, jotka ovat ilmastonmuutoksesta eniten vastuussa.
Viime viikolla julkaistun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan miljoonien ihmisten ruokaturva on vaarantunut ilmastonmuutoksen seurauksena ja noin 3,5 miljardia ihmistä elää ilmastonmuutokselle haavoittuvissa olosuhteissa. Samalla monet Pariisin ilmastosopimuksessa tehdyt sitoumukset rahoituksesta päästöjen vähentämiseen eivät ole toteutuneet sovitusti.
Päätöslauselmassa todetaan ilmastonmuutoksen olevan ennennäkemätön haaste koko ihmiskunnalle, ja että nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointi on riippuvainen kansainvälisen yhteisön välittömistä toimista.
”On rohkaisevaa, että aloitteella on näin monen valtion tuki. Sekä aloite että mahdollinen kansainvälisen tuomioistuimen päätös alleviivaavat, että ilmastokriisi on ihmisoikeuskriisi ja ilmastotoimien viivyttely on vakava ja ylisukupolvinen ihmisoikeusloukkaus”, sanoo Elina Mikola, Amnesty International Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija.
Ratkaisuja ilmastokriisiin etsitään yhä useammin oikeussaleista eikä ainoastaan politiikan areenoilta. ”Aloite on siitä merkittävä, että ICJ on maailman arvovaltaisin juridinen elin ja siten sen lausunnolla on poikkeuksellinen oikeudellinen, mutta myös moraalinen ja poliittinen painoarvo. Tämän toivotaan vahvistavan kipeästi ja ripeästi tarvittavia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, sanoo Fingon vaikuttamisviestinnän asiantuntija Johannes Hautaviita.
“Köyhät ja sään ääri-ilmiöille alttiit maat seisovat ilmastokriisin aiheuttamien eksistentiaalisten uhkien eturintamassa. Vaikka nykyiset rikkaat maat ovat tuprutelleet eniten päästöjä, halu kantaa taakkaa tukemalla teknologian siirtämistä, sopeutumisrahoitusta tai vahinkojen ja menetysten korvaamista ei ole vastannut tarvetta”, toteaa Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
YK:n yleiskokouksen päätöksen jälkeen tuomioistuin aloittaisi monivaiheisen prosessin neuvoa-antavan kannan muodostamiseksi. Kannan valmistuminen kestäisi arviolta noin kaksi vuotta.
YK:n yleiskokouksen käsittely pidetään tänään keskiviikkona klo 17 Suomen aikaa. Äänestystä voi seurata suorana täältä. Päätöslauselman voi lukea kokonaisuudessaan täällä.
Lisätiedot:
Johannes Hautaviita, vaikuttamisviestinnän asiantuntija, Fingo
+358 50 317 6708, johannes.hautaviita@fingo.fi
Niko Humalisto, johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura
+358 40 757 4036, niko.humalisto@suomenlahetysseura.fi
Elina Mikola, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija, Amnesty International Suomen osasto
+358 44 493 8334, elina.mikola@amnesty.fi
Emilia Runeberg, ilmastotyön asiantuntija, Fingo
+358 50 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi