Kepan tänään julkaisema selvitys osoittaa, että vaikka järjestöt kokevat sekä oman varainhankintansa että julkisen rahoituksen tulevaisuuden haasteellisena, ne onnistuvat keräämään vuositasolla huomattavan summan rahaa kehitysyhteistyöhön.Suomalaiseen kehitysyhteistyöhön panostetaan myös valtavasti vapaaehtoistyöresursseja; vapaaehtoistyötä tehdään kehitysyhteistyön parissa noin 90 000 tuntia vuodessa, mikä vastaa noin viittäkymmentä henkilötyövuotta.Selvitys osoittaa, että järjestöjen tukeminen on kehitysyhteistyössä tehokasta, sillä annettu rahallinen tuki lähes kaksinkertaistuu matkalla kehitysmaahan. Järjestöt saivat viime vuonna tukea noin 110 miljoonaa euroa, mutta ne kanavoivat kehitysyhteistyöhön yli 200 miljoonaa euroa.”Tämä osoittaa, että investoiminen järjestöihin kannattaa: yksi euro julkista tukea järjestöille tuo melkein kaksi euroa kehitysyhteistyöhön”, sanoo Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula.Perussuomalaiset on ehdottanut, että kehitysapu toteutettaisiin jatkossa suurelta osin lahjoituksia keräämällä. Uudessa hallitusohjelmassa kehitysyhteistyömäärärahoihin esitetään peräti 43 prosentin leikkausta. Leikkaus on astumassa voimaan jo vuodenvaihteessa, mikä järjestöjen mukaan vaarantaa Suomen tekemän pitkäjänteisen ja vaikuttavan työn tulokset.”Järjestörahoituksen painopisteen siirtyessä yhä enemmän lahjoituksiin, se lisää väistämättä kilpailua. Tällöin huomio siirtyy kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta mahdollisimman tehokkaaseen varainhankintaan ja työ vaarantuu sellaisten aiheiden parissa, jotka eivät ole lahjoittajien suosiossa. Tilanne vaikeuttaa myös niiden pienten järjestöjen työtä, joilla ei ole varaa kalliisiin mainoskampanjoihin”, Hannula jatkaa.Järjestöt panevat suuria odotuksia yritysyhteistyöhön, jota myös tuore hallitus on hallitusohjelmassaan painottanut. Koska vakiintuneita käytäntöjä yritysten kanssa tehtävään työhön on vain harvoilla järjestöillä, toteutustavat ovat vielä hakusessa.Järjestöjen ja yritysten välisen yhteistyön haasteena on löytää toimintamuotoja, joissa arvopohja, kestävän kehityksen periaatteet ja voitontavoittelu yhdistyvät. Toistaiseksi yritysten rooli järjestöjen varainhankinnan tuloista on vielä vaatimaton, vain noin kolme prosenttia.”Järjestöissä tehdään vapaaehtoistöitä jo nyt valtavasti, ja sen määrää on vaikea lisätä, jos järjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät. Monet järjestöt ovat huolissaan kansalaisten auttamishalusta tulevaisuudessa. Kun valtio vähentää omaa tukeaan kehitysyhteistyölle, se ohjaa samalla esimerkillään. Ei olekaan todennäköistä, että kansalaisten auttamishalu kasvaisi samalla, kun julkiset panostukset vähenevät”, toteaa Hannula.Miljoonien aktiivisten kansalaisten maa – Selvitys suomalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta (pdf)LisätietojaOuti Hannula, ohjelmajohtaja, Kepa, 050 317 6720Riikka Mikkola, järjestökoordinaattori, Kepa, 050 317 6715
Selvitys: Järjestöt keräävät noin 90 miljoonaa kehitysyhteistyöhön
Suomalaisissa kehitysyhteistyöjärjestöissä tehdään vuosittain noin 90 000 tuntia vapaaehtoistöitä, toteaa Kepan tänään julkaisema selvitys. Lisäksi järjestöt keräävät yksityisiltä henkilöiltä vuosittain noin 90 miljoonaa euroa lahjoituksia. Kansalaisjärjestöt eivät kuitenkaan pysty paikkaamaan kehitysrahoituksen leikkauksia lahjoitusvaroin, ja varainhankintaa tehdään jo nyt välillä järjestöjen toimintakyvyn äärirajoilla.
Teksti: Kepan tiedote