Vaikka lupaus saavuttaa 0,7-tavoite vuoteen 2015 mennessä umpeutui, uusi EU sitoumuksensa heinäkuussa Addis Abeban kehitysrahoituskonferenssissa. Selkeä aikaraja jäi kuitenkin määrittelemättä. Jotta tavoite olisi uskottava, tulee sille eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen mukaan nyt asettaa selkeäksi takarajaksi vuosi 2020. Muussa tapauksessa sitoumuksen tekijät voivat lykätä vastuun tuleville hallituksille ja konkreettiset toimet jäävät jälleen kerran tekemättä. Ennen tänä vuonna ilmoitettuja leikkauksia näytti siltä, että Suomi oli nousemassa lähemmäksi tavoitettaan. Vuonna 2014 Suomi käytti 0,6 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Ensi vuonna Suomen kehitysyhteistyömäärärahat tippuvat kuitenkin uusimpien arvioiden mukaan vain noin 0,38 prosenttiin bruttokansantulosta.”Olemme putoamassa pohjoismaisesta viiteryhmästämme”, varoittaa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen. ”Vuosi 2015 jää historiaan poikkeuksellisena: saimme uudet kestävän kehityksen tavoitteet, jotka on saavutettava kaikissa maailman maissa. Samalla kuitenkin EU-maat Suomi etunenässä ovat tehneet järkyttäviä leikkauksia kehitysyhteistyöstä.”AidWatch tarkastelee kehitysyhteistyöhön käytettävien rahojen trendejä Euroopassa sekä määrällisesti että laadullisesti. Suomi ei ole ainoa maa, jossa määrärahoja on tänä vuonna leikattu. Myös Tanska ja Hollanti ilmoittivat leikkauksista. Tanskan leikkausten jälkeen sen määrärahaosuus on kuitenkin tasan 0,7. Tanskan määrärahat laskevat siis tasolle, jota Suomi ei ole saavuttanut vuosikymmeniin.Leikkausten lisäksi myös yksityisen sektorin kautta ohjattavien rahojen kasvu on laajempi eurooppalainen kehitysyhteistyön trendi. Etenkin Euroopan komissio kanavoi jatkossa rahaa suurten yksityisen sektorin hankkeiden kautta. Tämä kehityskulku näkyy vahvasti myös Suomessa.”Kehitysrahan tippuessa yhä useampi avunantajamaa Suomi mukaan lukien hakee apua yksityisen sektorin mukaantulolla. Kaikki ovat toki tervetulleita tekemään työtä oikeudenmukaisen maailman rakentamiseksi, mutta yhteisiin pelisääntöihin on sitouduttava muun muassa läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden osalta. Nyt kelkasta ovat tippumassa kaikkein köyhimmät valtiot, jotka eivät ole houkuttelevia investointi- tai liiketoimintamaita. Silloin valtioiden ja kansalaisjärjestöjen rahoitus ja yhteistyö korostuu entisestään”, toteaa kehitysyhteistyön asiantuntijajärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.AidWatch -raportti: Looking to the future, don’t forget the past – Aid beyond 2015LisätietojaRilli LappalainenPääsihteeri, Kehysrilli.lappalainen@kehys.fi050 5613 456Timo LappalainenToiminnanjohtaja, Kepatimo.lappalainen@kepa.fi050 317 6700
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
