Pääomapaon hillitseminen on rikkaiden maiden tehtävä

Yritysten verovälttely, rikollinen toiminta ja korruptio aiheuttavat valtavaa tulonsiirtoa kehitysmaista rikkaisiin maihin. Globaalia eriarvoisuutta ruokkivat pääomapakovirrat eivät ole syntyneet itsestään, eikä niiden purkaminen onnistu ilman rikkaiden maiden panosta, arvioi amerikkalaisasiantuntija.

Teksti: Kepan tiedote

Global Financial Integrity (GFI) -ajatushautomon joulukuussa julkaiseman vuosittaisen selvityksen mukaan pääomapaon takia kehitysmaista katosi rikkaisiin maihin pelkästään vuonna 2010 yli 859 miljardia dollaria. Kehitysrahoitukseen (133,5 miljardia dollaria v. 2011) verrattuna summa on moninkertainen. Pääomapaolla tarkoitetaan yritysten verovälttelystä, rikollisesta toiminnasta ja korruptiosta johtuvaa pääomaliikettä maihin, joissa verotus on alhainen ja salaisuuslainsäädäntö estää niitä koskevan tiedonsaannin.Suomessa vierailulla oleva GFI:n johtaja Raymond Baker painottaa, ettei nykyjärjestelmä ole syntynyt itsestään: — Rikkaat maat ovat edesauttaneet varjotalousjärjestelmän syntymistä. Se mahdollistaa rahojen piilottamisen tehokkaasti paikkoihin, joista valvonta- ja veroviranomaiset eivät tule niitä koskaan löytämään. Tämä luo mahdollisuuksia myös kansainväliselle rikollisuudelle, Baker sanoo.Suomi voi vaikuttaa kansainväliseen sääntelyyn”Pääomapaon hillitsemisen avaimet ovat rikkaiden maiden käsissä. Kehitysmaat voivat parantaa hallintonsa toimivuutta ja suitsia verojen välttelyä, veronkiertoa ja korruptiota, mutta se ei yksin riitä. Kansainvälisen yhteisön on herättävä tekemään rakenteellisia uudistuksia. Suomi voi tehdä oman osansa vaikuttamalla aktiivisesti EU-sääntelyyn”, Baker toteaa.EU:ssa neuvotellaan tänä keväänä veronkierron vastaisesta toimintasuunnitelma ja uudistetaan rahanpesun vastainen direktiivi.”EU:n tulee päättää uskottavasta veroparatiisimääritelmästä, jotta ongelmamaiden listaamisesta tulee mahdollista. Tämä on edellytys sille, että veroparatiiseja voidaan välttää esimerkiksi julkisin varoin tuetussa sijoitustoiminnassa ja investoinneissa. Yhteisesti sovittua määritelmää ei tällä hetkellä ole”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson.”Rahanpesudirektiivi tulee puolestaan uudistaa niin, että veroparatiiseissa sijaitsevien yritysten todelliset omistajat tulevat julkisiksi. Salaisuuslakien takia yritykset ja yksilöt voivat piilottaa omistuksiaan monimutkaisilla yritysrakenteilla, eikä verojen välttelystä tai rikollisesta toiminnasta hyötyviä saada selville”, Nilsson sanoo.Pääomapako ruokkii omalta osaltaan eriarvoistumiskehitystä. Maailmanlaajuinen eriarvoisuus on kasvanut viime vuosikymmeninä huimasti sekä rikkaissa että köyhissä maissa. Talouskriisi on kiristänyt tahtia entisestään. Sekä äärimmäinen köyhyys että äärimmäinen rikkaus estävät tasa-arvoisen ja vakaan kehityksen.LisätietojaEva NilssonKehityspoliittinen asiantuntijaeva.nilsson@kepa.fi050-3176724Henna HakkarainenTiedottajahenna.hakkarainen@kepa.fi050-3176704Lisätietoja eriarvoistumiskehityksestä: Oxfamin The cost of inequality: how wealth and income extremes hurt us all (pdf)