äidit ja lapset vastaanotolla
Kansalaisjärjestöt tavoittavat tavalliset ihmiset suoraan ja tehokkaasti sekä pystyvät toimimaan myös haastavissa olosuhteissa. Kuva: Kansalaisjärjestöt tavoittavat tavalliset ihmiset suoraan ja tehokkaasti sekä pystyvät toimimaan myös haastavissa olosuhteissa.

Lisää näyttöä: Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista ja tavoittaa ihmiset ruohonjuuritasolla

Kansalaisjärjestöjen ohjelmatuella toteuttama kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu vastaavat hyvin paikallisten ihmisten tarpeisiin. Järjestöjen tekemän työn erityinen arvo on siinä, että se todella tavoittaa ihmiset ruohonjuuritasolla. Näin kertoo ulkoministeriön tilaama riippumaton arviointi, jonka tulokset julkaistiin tänään.

Teksti: Kepan tiedote Kuva: Martin Karimi

”Järjestöjen tekemä työ on avainasemassa, kun kaikista hauraimmilla alueilla ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia toimeentuloon, koulutukseen ja ihmisarvoiseen elämään tahdotaan parantaa. Tätä arvokasta työtä Suomen kannattaa tukea jatkossakin”, toteaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg. 

Tänään julkaistu raportti on sarjassaan toinen kaikkiaan kolmesta arviointiraportista. Ensimmäinen osa julkaistiin syksyllä 2016 ja siinä suositeltiin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksen nostamista.

Tällä kertaa arvioidut järjestöt olivat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Suomen Punainen Risti ja Suomen World Vision. Viimeisen osan ja samalla koko kolmen raportin yhteenvedon odotetaan valmistuvan elokuussa. 

”Olemme tyytyväisiä, että kansalaisjärjestöjen rooli paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa nähdään keskeiseksi tavoitteeksi. Pidämme tärkeänä tätä myös humanitaarisessa avussa. Hyvä, että tämä on myös yksi arviointiraportin suosituksista”, sanoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Anne Haaranen.  

Humanitaarisen avun rahoituksen tulisi olla joustavampaa 

Kansalaisjärjestöt ovat pitkään pyrkineet vahvistamaan linkkiä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välillä, niin että kriisin jälkeen voitaisiin siirtyä pitkäkestoiseen yhteistyöhön. Tilannetta on kuitenkin hankaloittanut se, että humanitaarisen avun rahoitus on yksivuotista. 

”Nykyiset pitkittyneet humanitaariset kriisit vaativat pidempää läsnäoloa jatkuvuuden ja tehokkuuden turvaamiseksi. Humanitaarisen avun rahoituksen pitäisi olla nykyistä joustavampaa”, toteaa Hemberg. 

”Punaisen Ristin osalta humanitaarisen avun ja kehitysrahoituksen muodot kulkevat jo rinnan muun muassa Afganistanissa, Etelä-Sudanissa ja Somaliassa. Ilmastonmuutoksen syvempiin vaikutuksiin valmistautuvassa maailmassa on entistä tärkeämpää kattaa humanitaarisen avun ja pitkäkestoisen kehitysyhteistyön koko jatkumo: ehkäisy, varautuminen, pelastaminen, avustaminen, toipuminen ja jälleenrakennus”, sanoo puolestaan Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun ohjelmapäällikkö Toni Jokinen.  

”Rahoituksen joustavuus ja järjestöjen itsenäisyys sen kohdentamisessa on ensiarvoisen tärkeää”, Jokinen lisää.  

Tuloksellista toimintaa myös vaikeissa olosuhteissa 

Arviointi kiittää sitä, että järjestöt pystyvät toimimaan myös vaikeissa olosuhteissa. Arvioitujen järjestöjen ohjelmat tuottavat hyvin lyhyen aikavälin kehitystuloksia erityisesti palvelujen tarjonnassa.Järjestöt toimivat tuloksellisesti jopa hyvin hauraissa ja kaukaisissa paikoissa, joihin valtioiden välinen kehitysyhteistyö ei välttämättä yllä.  

”Järjestöt tuovat lisäarvoa ja täydentävät Suomen valtion kahdenvälistä kehitysyhteistyötä”, sanoo Plan International Suomen ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann. 

Yhteisenä haasteena on kuitenkin raportoida paremmin pitkän aikavälin vaikutuksista ja pohtia sitä, miten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä tuettaisiin vahvemmin elinvoimaisen paikallisen kansalaisyhteiskunnan rakentamista.  

Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiselle on tilausta etenkin nyt, kun kansalaisyhteiskunnan tila globaalisti kaventuu. Myös suomalaisten kehitysjärjestöjen on yhä vaikeampi toimia maissa, joissa ihmisten oikeuksia rajoitetaan. 

”Kansalaisjärjestöjen työn hyviä tuloksia varjostavat myös Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen mittavat leikkaukset, joiden takia monet toiminnot ja hankkeet on jouduttu lakkauttamaan nopealla varoitusajalla. Leikkausten takia on menetetty myös asiantuntemusta ja henkilöresursseja niin järjestöissä kuin ulkoministeriössäkin”, toteaa kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan asiantuntija Auli Starck.

Lisätietoja

Anne Haaranen
Kansainvälisten ohjelmien johtaja, Pelastakaa Lapset
anne.haaranen@pelastakaalapset.fi
040 823 9463

Annukka von Kaufmann
Ohjelmajohtaja, Plan International Suomi
annukka.vonkaufmann@plan-international.org040 566 0599

Auli Starck
Asiantuntija, Kepa
auli.starck@kepa.fi
050 317 6715

Jouni Hemberg
Toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu
jouni.hemberg@kirkonulkomaanapu.fi
050 325 9579

Toni Jokinen
Kansainvälisen avun ohjelmapäällikkö, Suomen Punainen Risti
toni.jokinen@redcross.fi
040 652 9807