Maapallo kolikkojen päällä
Kuva: iStockphoto

Kehitysyhteistyörahoituksen määrä nousi vuonna 2019 – yhä suurempi osa tuesta suuntautui kaikkein köyhimpiin maihin

Virallisen kehitysyhteistyörahoituksen (ODA, Official Development Assistance) määrä nousi viime vuonna maailmanlaajuisesti 1,4 prosentilla vuoteen 2018 verrattuna. Tuen kokonaismäärä oli 152,8 miljardia dollaria. Kehitysyhteistyörahoituksen rohkaisevasta noususta kerrotaan Kansainvälisen talous ja kehitysjärjestö OECD:n alaisen kehitysapukomitean (Development Assistance Committee DAC) 16.4.2020 julkaistuissa ennakkotiedoissa, joissa selvitetään kehitysyhteistyön määrärahoja lahjoittajamaissa vuonna 2019.

Kehitysyhteistyörahoituksen kasvu auttaa maailmanlaajuisesti vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Lähitulevaisuudessa kansainvälinen tuki maailman köyhimmille ja hauraimmille alueille on äärimmäisen tärkeää myös koronaviruspandemiasta selviämiseksi.

Kehitysapukomitean ennakkotilastojen mukaan yhä suurempi määrä kehitysyhteistyörahoituksesta (nousua 2,6 % vuodesta 2018) kohdennetaan vähiten kehittyneisiin maihin. Myös Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, jossa sijaitsee valtaosa maailman köyhimmistä maista, suuntautuva kehitysyhteistyörahoitus on noussut 1,1 % edellisvuoteen verrattuna.

−  On ilahduttavaa, että kehitysyhteistyörahoitus suuntautuu entistä paremmin sinne, missä sitä eniten tarvitaan ja vähenevässä määrin poliittisin periaattein valikoituihin mahdollisiin kauppakumppanimaihin. Toisaalta on huolestuttavaa, että kansainvälisesti tarkasteltuna juuri kahdenvälisen kehitysyhteistyörahoituksen määrä näyttäisi olevan nousussa verrattuna monenkeskiseen yhteistyöhön, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry:n kehityspolitiikan ja -rahoituksen asiantuntija Niina Tenhio kertoo.

Vaikka Kehitysapukomiteaan kuuluvien Euroopan unionin jäsenten yhteenlaskettu kehitysyhteistyörahoitus nousi vuoden 2019 aikana 0,5 %, valtaosa EU:n jäsenvaltioista ei edelleenkään toteuta kansainvälistä sitoumustaan käyttää 0,7 % bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. − Tavoitteen saavuttaminen olisi ratkaisevan tärkeää kestävän kehityksen turvaamisessa pitkällä aikavälillä, Tenhio painottaa. Suomen kohdalla kehitysavun määrä suhteessa bruttokansantuloon vuonna 2019 oli 0,42 %. Suomen kansainvälinen kehitysyhteistyörahoitus nousi OECD jäsenmaista eniten (18,2 %) etenkin yksityiselle sektorille suunnattujen kehityssijoitusten vuoksi.

OECD:n mukaan kansainvälinen kehitysyhteistyörahoitus on ollut melko vakaata ja vastustuskykyistä talouden notkahduksille 1960-luvulta lähtien. Toisaalta kehitysavun määritelmä on myös laajentunut tänä aikana, mikä tasoittaa tilastoja. Tenhion mukaan koronaviruspandemian jälkeistä tilannetta on vielä erittäin vaikeaa ennustaa, mutta oletettavasti kaikenlaisten tukitoimien koordinointi tulee korostumaan. Pandemian seuraukset iskevät kaikkein kovimmin ihmisiin, joilla on jo ennestään suuria vaikeuksia tulla toimeen. Lisätukea tarvitaan myös, koska ulkomaiset rahalähetykset ovat jo vähentyneet globaalin työttömyyden kasvaessa.

− Tässä työssä on hyödyllistä, että kansainvälinen yhteisö on jo vuosia kehittänyt rauhantyön, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumoa aiempaa saumattomammaksi, jotta toimintaympäristön muutoksiin voidaan reagoida nopeasti ja siten saavuttaa kestäviä kehitystuloksia, Tenhio sanoo.

Lisätietoja OECD:n julkaisusta.

Lisätiedot:

Niina Tenhio
asiantuntija, kehityspolitiikka ja -rahoitus
p. +358 50 317 6726
niina.tenhio@fingo.fi