YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuosituhattavoitteita arvioivan ja vuoden 2015 jälkeistä tulevaisuutta luotaavan loppuasiakirjan 25. syyskuuta YK:n yleiskokousviikolla New Yorkissa.Järjestöt eri puolilta maailmaa pitävät hyvänä sitä, että jäsenvaltiot haluavat luoda yhtenäisen ja universaalin kehitysohjelman, joka ei koske ainoastaan kehitysmaita, vaan puskee kaikkia maita ponnistelemaan yhteisten tavoitteiden eteen.Nyt on kuitenkin aika ryhtyä toimeen ja siirtyä sanoista tekoihin. Yksittäisten hankkeiden rinnalla on välttämätöntä käydä vakavaa keskustelua myös talouden rakenteiden muuttamisesta ja eri toimijoiden vastuista, jotka nyt jäivät vähemmälle huomiolle loppuasiakirjassa, mutta nousivat vahvasti esiin kansalaisyhteiskunnan kuulemisissa.”Nyt määritellään se, mitä kehitys on. Myös rikkailla mailla on velvollisuutensa, joka pitää kantaa ja josta pitää puhua. Ihmisoikeudet ja eriarvoisuuden poistaminen eivät toteudu, jos ei muuteta myös talouden rakenteita ja puututa omiin tuotanto- ja kulutustottumuksiimme”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Aino Pennanen.”Komission puheenjohtaja Barroso paukutteli henkseleitään sillä, että EU on edelleen maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Tämä on hienoa, mutta on tärkeää olla toimissaan johdonmukainen. Pelkkä raha ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista käsitystä poliittisten päätösten vaikutuksista. Esimerkiksi EU:n kauppapolitiikka hankaloittaa kehitysmaiden omien tuotteiden pääsyä kansainvälisille markkinoille”, toteaa puolestaan Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.LisätietojaAino Pennanen, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija, +358 50 317 6687, aino.pennanen@kepa.fiRilli Lappalainen, Kehyksen pääsihteeri, +358 50 56 13 456, rilli.lappalainen@kehys.fiKepa.fi: YK:n jäsenmaat pistivät pelimerkit pöytäänKepa.fi: New york 2013 -kokoussivu
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
