Kuva: Coin with Earth

Budjettiesitys jättää luvatun kehitysyhteistyövarojen noston viime tippaan

Vuosituhattavoitteiden määräajan lähestyessä Suomelle tulee kiire saavuttaa hallitusohjelmassa sekä YK:ssa että EU:ssa luvattu tavoite kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Teksti: Kepan tiedote

Hallituksen hyväksymän budjettiesityksen mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen osuus on 0,53 prosenttia (uusimman kasvuarvion mukaan 0,55 prosenttia) bruttokansantulosta vuonna 2014. Jos hallitusohjelman tavoite on aito, kääntyvät katseet jo ensi vuoden kehysriiheen, jonne asettuvat paineet tavoitteiden täyttämisestä ennen vuotta 2015.”Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on tärkeää, että työ globaalin eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi jatkuu. Hallituksen on pidettävä kiinni Suomen tekemästä 0,7 prosentin lupauksesta. Kehitysyhteistyövarojen jäädytykset ja vuodelle 2015 kaavailtu leikkaus puhuvat vastakkaista kieltä hallitusohjelman tavoitteen kanssa”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.Päättäjien tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että kehitysyhteistyö tarvitsee rinnalleen reilua kauppa- ja talouspolitiikkaa.”Erilaiset rakenteelliset uudistukset, kuten kansainvälisen veronkierron pysäyttäminen, ovat aikaisempaakin tärkeämpiä. Veronkierto on suuruusluokaltaan huomattavasti mittavampaa kuin kehitysyhteistyö tai kehitysmaihin tehdyt suorat investoinnit. Tässä hallitukselle ajatus rakennemuutoksesta, jolla suitsittaisiin taloudellista epätasa-arvoa meillä ja muualla”, sanoo Lappalainen.Ilmastorahoituksen osuus kehitysyhteistyövaroista nousee budjettiesityksen mukaan hieman, mutta nousu on pitkälti nimellistä, sillä kehityspankkien kautta kanavoitava ilmastotuki tilastoidaan ensi vuodesta lähtien ilmastorahoitukseksi.Hallituksen päätös kattaa Suomen kasvavat ilmastorahoitusvelvoitteet kehitysyhteistyövaroista ja samaan aikaan tehdyt jäädytykset tarkoittavat käytännössä sitä, että kehitysyhteistyöhön jää tulevaisuudessa yhä vähemmän rahaa.”Jatkossa ilmastorahoituksen tarve kasvaa edelleen, kun mennään kohti kansainvälisesti sovittua 100 miljardin dollarin vuositasoa. Suomen osuuden on arvioitu kasvavan jopa 200 miljoonaan euroon. Ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatii uusia resursseja, joten ilmastorahoituksen tulisi olla aidosti uutta ja lisäistä kuten YK:n ilmastoneuvotteluissa on sovittu”, sanoo Lappalainen.LisätietojaTimo LappalainenToiminnanjohtaja050 317 6700timo.lappalainen@kepa.fiPauliina SaaresKehityspoliittinen asiantuntija050 317 6738pauliina.saares@kepa.fiTiedotetta päivitetty 30.8. klo 11.05 lisäämällä uusimman kasvuarvion mukainen BKTL-osuus.