Kansalaisjärjestöjen julkilausuma CETA-sopimuksesta (syyskuu 2016)

20 suomalaista kansalaisjärjestöä ja -verkostoa esittävät, että Suomen tulee jättää hyväksymättä Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA.

Esitämme, että Suomen tulee jättää Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA hyväksymättä. Pelkäämme, että sopimus heikentää EU:n jäsenmaiden mahdollisuuksia turvata ja edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.

Euroopan kauppaministerit kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22-23. syyskuuta Bratislavassa. Virallisesti sopimus on tarkoitus allekirjoittaa lokakuussa pidettävässä EU-Kanada-huippukokouksessa, josta se lähetetään EU:n jäsenmaihin hyväksymiskierrokselle. Suomessa sopimuksesta ei ole käyty minkäänlaista julkista keskustelua, mikä on demokratian näkökulmasta hyvin ongelmallista. Myöskään lainsäätäjät eivät päässeet tutustumaan neuvotteluasiakirjoihin ennen neuvottelujen päättymistä.

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointisopimus TTIP on nostattanut runsaasti kritiikkiä ja tällä hetkellä sitä koskevat neuvottelut näyttävät jumiutuneen. Pitkälti TTIP-sopimuksen kaltaista CETA-sopimusta suunnitellaan kuitenkin hyväksyttäväksi, vaikka siihen liittyy samoja, muun muassa elintarviketurvallisuuteen ja investointisuojaan liittyviä ongelmia, kuin TTIP-sopimukseen. CETA:a voidaan kutsua myös TTIP:n takaportiksi, sillä se mahdollistaisi myös yhdysvaltalaisyrityksille tytäryhtiöidensä kautta pääsyn Euroopan markkinoille ja CETA:n investointisuojan piiriin.

Se, että CETA on herättänyt vähemmän keskustelua kuin TTIP, ei vähennä sen kiistanalaisuutta. Esimerkiksi eurooppalainen kansalaisaloite CETA- ja TTIP-sopimuksia vastaan keräsi vuodessa yli 3,2 miljoonaa allekirjoitusta, ja sopimuksia vastustaviin mielenosoituksiin on osallistunut yksin Euroopassa satoja tuhansia ihmisiä.

Kuten TTIP-sopimuksessa myös CETA:ssa on kyse aivan muusta kuin perinteisestä kaupan vapauttamisesta. Pyrkimyksenä on muuttaa kaupankäyntiin vaikuttavaa sääntely-ympäristöä suurten ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella. Tämä paitsi heikentää demokratiaa on myös ristiriidassa EU:n kestävää kehitystä koskevien sitoumusten ja linjausten kanssa. CETA-sopimuksen allekirjoittaminen esimerkiksi poistaisi esteitä ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan erittäin haitallisesta öljyhiekasta jalostetun öljyn tuonnilta Euroopan unioniin. Tämä puolestaan heikentäisi EU-maiden mahdollisuuksia suosia uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energiamuotoja ja vaarantaisi EU:n aseman kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijänä.

Suomea erityisesti koskettava uhka CETA-sopimuksessa liittyy kaivosteollisuuteen ja sitä koskevan sääntelyoikeuden kaventumiseen. CETA:n voimaansaattamisen jälkeiset korjaukset kaivoslainsäädäntöön altistaisivat Suomen miljoonien tai jopa miljardien eurojen korvausvaateille kansainvälisessä investointiriitatuomioistuimessa.

Näemme, että CETA-sopimukseen sisältyy niin suuria ristiriitoja ja riskejä suhteessa kansainvälisiin kestävän kehityksen periaatteisiin, että sitä ei tule saattaa voimaan.

 

Julkilausuman allekirjoittajat:

 

350 Suomi ry

Suomen Aasia-Eurooppa-verkosto AEPF

Amanadamaji ry

Animalia ry

Attac ry

CRASH – Coalition for

Research and Action for Social Justice and Human Dignity

Eettisen kaupan puolesta ry

Emmaus Aurinkotehdas ry

Greenpeace Suomi

Hyvinvointivaltion vaalijat ry

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry

Luonto-Liitto ry

Maailmankauppojen liitto ry

Maan ystävät ry

Maattomien ystävät ry

Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike

Naiset Rauhan Puolesta -liike

TTIP-verkosto Suomi

Uusi tuuli ry