Mitä on saatu aikaan?
Yli sadan tuhannen lapsen oikeus koulutukseen parani Aasiassa, itäisessä Afrikassa ja Lähi-idässä. Tulos on saatu aikaan yhdessä Fidan paikallisten kumppaneiden kanssa.
Mitä hyötyä tästä tuloksesta on ollut – niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä?
Lapset (myös tytöt ja vammaiset lapset) pääsevät kouluun, heillä on turvallinen tila viettää aikaa ja turvallisia aikuisia ympärillä. Koulunkäynti tukee kokonaisvaltaista kehitystä ja ehkäisee lapsiavioliittoja. Opettajien ammattitaito kasvaa ja opetuksen laatu paranee. Lasten ymmärrys maailmasta lisääntyy tietojen ja taitojen (niin akateemisten kuin sosiaalisten) parantuessa. Koulujen esteettömyys paranee ja yhteisöjen sekä vanhempien ymmärrys ja asenteet lapsen oikeuksista paranevat. Oppimistulokset paranevat, mikä vaikuttaa lasten ja koko yhteisöjen mahdollisuuksiin ja tulevaisuuteen.
Mitä jos tätä tulosta ei olisi saatu aikaan?
Lapset päätyisivät koulun sijaan töihin ja varhaisiin avioliittoihin, jonka seurauksena terveydelle vaaralliset teiniraskaudet lisääntyisivät. Haavoittuvuus kuten alttius hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle lisääntyisi. Vammaisten lasten kouluun pääsy heikkenisi, koulutuksen taso ei kehittyisi ja opettajat jättäisivät työnsä motivaation puutteessa. Alueellinen talous ei kasvaisi osaajien puuttuessa ja köyhyys lisääntyisi minkä seurauksena humanitaarinen pakolaisuus ja negatiivinen kaupungistuminen sivuilmiöineen kasvaisi. Lasten asema ja oikeudet huonontuisivat tiedon ja osaamisen puutteessa. Globaali oppimisen kriisi ja eriarvoisuus kasvaisivat.
Miksi tämä asia on merkittävä myös Suomen näkökulmasta?
Humanitaarinen maahanmuutto heijastuu Suomeen ja globaalin pohjoisen maihin. Globaali osaajapula heijastuu Suomeen. Suomen asema kansainvälisessä vientikilpailussa, esimerkiksi Afrikkaan, huononee sillä vientimaissa ei ole koulutettuja osaajia riittävästi. Globaali talouden epätasainen jakauma heikentää myös globaalia turvallisuutta.
Kysymyksiin vastasi Fidan Joonas Haverinen.