Kepassa järjestettiin vertaisoppimistilaisuus järjestöjen välisestä yhteistyöstä kehitysyhteistyössä 20. huhtikuuta. Työpajassa kerrottiin kokemuksia järjestöjen asiantuntemuksen jakamisesta ja ideoitiin uusia yhteistyötapoja.Käymäläseura Huusi on jakanut erityisosaamistaan järjestämällä ilmaisia ekologisen sanitaation koulutuksia järjestöille. Vammaiskumppanuus on puolestaan luonut vammaiskysymysten valtavirtaistamisen työkalun järjestöjen käyttöön ja myy koulutus- ja neuvontapalveluja vammaisasioiden asiantuntijana.Yhteistyötä ja asiantuntemuksen jakamista tukevat myös järjestöjen kehittämät verkkotyökalut, kuten esimerkiksi SaferGloben konfliktikompassi, sekä erilaiset julkaisut, verkostot ja keskustelutilaisuudet, kuten Kepan maatapaamiset.Keskustelimme paljon siitä, miten järjestöt pystyvät aloittamaan yhteisiä hankkeita. Vaikka hyvän yhteistyön suunnittelu vie paljon aikaa, se tuo varsinkin pienille järjestöille paljon lisäarvoa. Väestöliitolla ja WWF:llä on yhteishankkeesta jo kokemusta. Tutustuminen ja vertaisoppiminen on suunnitteluprosessissa tärkeä vaihe, johon on syytä varata aikaa. Väestöliitto on koonnut kokemuksistaan Yhdessä olemme enemmän -julkaisun.***Yhteistyötä voi olla myös yhdessä järjestettävä tapahtuma tai seminaari, yhteiset seurantamatkat ja monitorointi, yhteiset julkaisut tai jopa vain osallistuminen toisen järjestön hallituksen kokouksiin.Osallistujilla oli lopussa mahdollisuus pohtia pienissä ryhmissä eri yhteistyön vaihtoehtoja ja tuloksena syntyi seuraavia inspiroivia ideoita:1. Yhteinen monitorointi ja evaluointiJärjestöt voivat osallistua toisen hankkeen seurantamatkalle, varsinkin jos toimintaa on samalla alueella. Toisen järjestön työntekijä voi nähdä asiaa eri näkökulmasta ja antaa vinkkejä kehittämiseen. Tämä kuitenkin vaatii luottamuksellisuutta ja hyviä suhteita.2. Cross trainingJärjestöt voivat jakaa asiantuntijoitaan toisten järjestöjen tarpeisiin esimerkiksi koulutuksissa. Ensin kuitenkin täytyy kartoittaa minkälaisia asiantuntijoita sekä tarpeita järjestöillä on.Rahaakaan ei välttämättä tarvita, jos asiantuntijavaihto perustuu vastavuoroisuuteen tai käyttöön otetaan aikapankki. Paitsi Suomessa, ristiinkoulutusta, yhteisiä koulutuksia tai samoja kouluttajia voi käyttää kohdemaissa paikallisten järjestöjen työntekijöiden kouluttamisessa.3. Kumppanuustalo kohdemaassaKumppanuustalo kohdemaassa voi tarjota yhteisiä toimistotiloja, koulutuksia ja tiedonvaihtoa. On kuitenkin tärkeää, että kohdemaassa on tarpeeksi paljon järjestöjä toiminnassa ja että ne ovat myös halukkaita jakamaan tietoa.4. Yhteinen kartoitus ja seminaari hanketyön opeistaYhteistyössä voi myös tehdä selvityksiä ja taustakartoituksia yhteisestä kohdemaasta. Lisäksi voisi järjestää hanketyöstä opittua -seminaarin, jossa keskusteltaisiin siitä, mitä pitää välttää ja miten voi tehdä asiat toisin.5. Temaattinen rahoitusJärjestöjen välinen kilpailu on todellista ja täysin ymmärrettävää, siitä ei pääse kokonaan eroon. Olisi kuitenkin rohkaisevaa, jos ulkoministeriöllä olisi haettavissa temaattista tukea, jota järjestöt voisivat hakea yhteistyössä keskenään tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.Järjestöillä on usein hyviä ideoita, mutta resurssit eivät aina riitä. Pienille järjestöille temaattinen rahoitus olisi mahdollisuus olla mukana suuremmissa yhteishankkeissa, johon ne voisivat tarjota ainutlaatuista ja syvempää osaamista.
Yhteistyöideoita järjestöjen kehitysyhteistyöhön
Monilla järjestöillä on paljon osaamista ja asiantuntemusta, joka voisi hyödyttää myös muita. Vaikka monilla on tahto tehdä yhteistyötä, järjestöt eivät aina tiedä miten voi lähteä liikkeelle tai yhteistyö kaatuu arjen kiireisiin. Onneksi rohkaisevia esimerkkejä löytyy jo.
Teksti: Jana Sassakova