Tämän paljastaa toissa viikolla julkaistu yritysvastuuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys tutkii sidosryhmien näkemyksiä yritysvastuun eri osa-alueista.
Raportti kertoo, että yritykset eivät riittävissä määrin varmista, että ihmisoikeuksia suojellaan kansainvälisten hankintaketjujen eri vaiheissa.
Erittäin huolestuttavaa on, että ministeriö ei suunnittele erityisiä jatkotoimenpiteitä selvityksen osalta. Ilman konkreettisia toimia on riski, että löydökset unohtuvat.
***
Selvityksen mukaan eri yritystyypeistä parhaiten pärjäävät pörssiyhtiöt, joskin niilläkin on reilusti parantamisen varaa. Valtionyhtiöt jäävät pörssiyritysten taakse.
Tämä osoittaa, että tuoreen valtion omistajapoliittisen linjauksen yhteiskuntavastuulle antama painoarvo on paikallaan. Vastuullisuutta painottava omistajapolitiikka ei ole kilpailuhaitta valtionyhtiöille, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla.
Suurin haaste on selvityksen mukaan se, että vastuullisuus ei ole vieläkään osa yritysten liiketoimintamallia. Liian usein yhteiskuntavastuusta vastaa muusta organisaatiosta irrallaan oleva yksikkö, jonka päätehtävänä on tuottaa vuosittain raportti.
Vastuullisuus tulisi tuoda talousosastoille ja ylimmän johdon pöytiin ja nähdä osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Vastuullisuusmittareiden tulisi myös ohjata johdon palkitsemista.
Selvityksen haasteena on, että sen tulokset perustuvat mielikuviin. Vastaajien mukaan suomalaisyritykset pärjäävät parhaiten lahjonnan ja korruption torjunnassa. Tulos voi kertoa todellisuudesta tai siitä, että lahjontatapauksia ei ole paljastunut.
Lisääntynyt avoimuus ja seuranta toisi tarkempaa tietoa ja ehkäisisi lyhytnäköistä ja haitallista vastuuttomuudella kilpailemista.
***
Vastuullinen yritystoiminta vaatii sitovia pelisääntöjä ja niiden noudattamista. Vapaaehtoisuuteen perustuva yritysvastuu avaa vastuuttomille yrityksille mahdollisuuden painaa hintoja alas esimerkiksi laiminlyömällä ympäristöä tai työoloja.
Valtioilla on merkittävä rooli yritysvastuun toteutumisen varmistamisessa. Suomen tehtävänä on varmistaa, että suomalaisyritykset kunnioittavat kansainvälisiä standardeja ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelemiseksi myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Monissa kehitysmaissa puutteellinen lainsäädäntö tai sen heikko toimeenpano estävät yritysten saamisen vastuuseen toimintamaassa.
***
Suomen tulee laatia yrityksille sitovat ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusvelvoitteet ja säätää yrityksille laissa selkeät raportointivaatimukset huolellisuusvelvoitteen toimeenpanosta.
Ihmisoikeusloukkausten uhreille on taattava pääsy tehokkaisiin oikeuskeinoihin Suomessa silloin, kun se ei ole yrityksen toimintamaassa mahdollista.
Kaikki selvitystä varten haastatellut suhtautuivat positiivisesti siihen, että julkinen sektori osallistuu yhteiskuntavastuun kehittämiseen.
Nyt ministeriöltä kaivataankin konkreettisia toimia, joilla varmistetaan, että ihmisoikeudet ja ympäristövastuu toteutuvat myös kehitysmaissa ja että verovastuullisuudesta on saatavilla enemmän tietoa.
Yritysjohdon sitouttaminen vaatii sen, ettei vastuuttomuuteen ole varaa.