Kevätkokousseminaarit kiinnostivat Kepan jäseniä. Kuva: Outi Puukko / Kepa Kuva: Kevätkokousseminaarit kiinnostivat Kepan jäseniä. Kuva: Outi Puukko / Kepa

Vaalivaikuttaminen ja sosiaalinen muutos kiinnostivat kevätkokousseminaareissa

Vaalien jälkeisestä tilanteesta keskusteltiin vilkkaasti Kepan kevätkokousta edeltäneessä seminaarissa 24. huhtikuuta. Järjestöjen yhteinen Maailmantalouden tekijät -vaalikampanja jatkuu hallitusneuvotteluiden yli.

Teksti: Outi Puukko

”Kansalaisjärjestöjen kuulemiseen ja osallistamiseen pitää panostaa alkavalla kaudella”, arvioi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Pauliina Saares.

Järjestöjen yhteinen Maailmantalouden tekijät -kampanja tuo kestävän talouden asiaa esille myös vaalien jälkeen hallitusneuvottelujen ajan. Kampanjajärjestöt Kepa mukaan lukien tapaavat aktiivisesti uusia kansanedustajia. Keskustelu jatkuu myös kampanjan blogissa sekä Twitterissä tunnisteella #kukapäättää.

Lisäksi kansalaiset eri puolilta Suomea tapaavat uusia kansanedustajia 22. toukokuuta Painavaa asiaa -tapahtumassa. Tämä on hyvä tilaisuus myös Kepan jäsenille lähteä mukaan vaikuttamaan.

***

Kevätkokousseminaarissa vaalitulos synnytti vilkasta keskustelua. ”Meidän pitää nyt olla aktiivisia suurimpien puolueiden suuntaan”, sanoi Suomi-Namibia -seuran Seppo Kalliokoski.

Marttaliiton Terhi Lindqvist oli samoilla linjoilla. ”Myös Kepan jäsenjärjestöillä on nyt vaikuttamisen suhteen tärkeä rooli”, hän sanoi.

”Kehitysmaaliikkeessä on useita järjestöjä, joilla on samaa arvopohjaa suurten puolueiden kanssa – esimerkkinä yhteisvastuu”, totesi Lauri Peltonen Taksvärkistä.

Järjestöjen yhteinen kampanja tavoitti suuren joukon edustajia sekä suomalaisia. Talouspoliittisessa vaalikoneessa tehtiin ennen vaaleja 95 000 hakua ja kaikkiaan vaalikonesivustolla vieraili lähes 200 000 suomalaista. Uusista kansanedustajista 45 prosenttia vastasi järjestöjen vaalikoneeseen ja otti kantaa muun muassa verovälttelyyn, yritysvastuuseen ja kehitysyhteistyön merkitykseen. Järjestöjen viestinä on, ettei pelkkä kehitysyhteistyö riitä maailman ongelmien ratkaisemiseen.

”Esimerkiksi heinäkuussa Addis Abeban kehitysrahoituskokouksessa tullaan painottamaan kansainvälisen kaupan ja muiden rahoituslähteiden merkitystä. Kehitysyhteistyö on vain pieni siivu siinä”, Saares totesi.

Silti kehitysyhteistyön merkitystä ei voi väheksyä – tätä mieltä oltiin myös kevätkokouseminaarissa.

”Meillä Lähetysseurassa keskustellaan paljon kehitysyhteistyön roolista rakenteellisten muutoksien aikaansaamisessa – kehitysyhteistyöllä tuetaan omistajuutta ja kansalaisvaikuttamistaitoja, jotta kansalaiset ja järjestöt voivat vaikuttaa omassa maassaan esimerkiksi verokysymyksiin”, totesi Suomen Lähetysseuran Tarmo Heikkilä.

***

Samanaikaisesti ”Matka sosiaalisen muutoksen tekijäksi” -työpajassa hahmotettiin yhteiskunnallisen muutoksen syntymistä. Esimerkiksi tuoreessa Barefoot Guide 4 -oppaassa kuvataan kolme sosiaalisen muutoksen tapaa: kehkeytyvä, transformatiivinen ja ennakoitava.

”Perinteisessä kehitysyhteistyön projektiajattelussa kannustetaan hahmottamaan maailmaa ennakoitavissa olevan muutoksen kautta. Kuitenkin käytännössä muutos on usein ennakoimatonta”, sanoi Kepan koulutussuunnittelija Anni Vihriälä.

Työpajassa nostettiin esille, että muutos vaatii kehitysyhteistyön kontekstissa aina pitkäjänteisyyttä ja vahvaa kulttuurin tuntemista sekä jo käynnissä olevan muutoksen tunnistamista. Järjestöjen roolina on tukea paikallisia muutoksen tekijöitä.

Kevätkokouksessa luodattiin kehitysyhteistyön tulevaisuutta