Ugandan homolaki puhuttaa edelleen järjestöjä

Kepassa järjestetyssä Uganda-maatapaamisessa keskustelun keskiöön nousi Suomessakin julkisuutta saanut homolaki. Osallistujat pohtivat lain konkreettista merkitystä ja oikeaa tapaa reagoida siihen.

Teksti: Joonas Rentola

Ugandaa jo vuodesta 1986 hallinnut presidentti Yoweri Kaguta Museveni vahvisti alkuvuodesta homoudesta annettavia rangaistuksia koventavan lain. Laki on ollut valmiina jo vuodesta 2009, mutta se sai presidentin vahvistuksen vasta nyt.Maatapaamisessa arveltiin, että presidentin vahvistuksen ajoittuminen juuri vuoden 2014 alkuun, johtuu lähestyvistä, vuoden 2016 presidentinvaaleista. Lailla on hyvin vankka kannatus kansan keskuudessa.Kannatuksen puolesta puhuu muun muassa maan kaikkien suurten uskonnollisten yhteisöjen hiljattain presidentin kunniaksi järjestämä suuri kiitostapahtuma, joka sai innoituksensa lain hyväksymisestä. Tapahtuman järjestäjiin kuului niin kristillisiä kuin islamilaisiakin tahoja.***Laista on edelleen vaikea sanoa, miten se todellisuudessa vaikuttaa ihmisten elämään ja viranomaisten toimintaan. Kuten tilaisuudessakin todettiin, lain hyväksyminen ja sen aktiivinen toimeenpano ovat kaksi täysin eri asiaa.Laki antaa kuitenkin esimerkiksi tehokkaan aseen poliittisten vastustajien siivoamiseen pois oman agendan tieltä. Tästä toivottiin olevan vielä pitkä matka siihen, että yksittäisten kansalaisten yksityiselämää ruvetaan lain takia aktiivisesti seuraamaan.Lain hyväksymisprosessia verrattiin tällä hetkellä pöydällä olevaan ja laajaa keskustelua aikaansaaneeseen moniavioisuutta koskevaan lakiin. Lain mukaan yhdellä miehellä voisi olla niin monta vaimoa, kuin hän pystyy elättämään. Presidentti tuskin kuitenkaan hyväksyy tätä lakia, koska se ugandalaiset naiset vastustavat sitä ja presidentillä ei ole varaa hukata näin suurta äänestäjämassaa.Keskustelussa todettiin, että näin vaikuttaa siltä, että lakien hyväksymisessä on kyse enemmän poliittisesta taktikoinnista kuin tietyn moraalin ja ideologian edistämisestä.***Tilaisuudessa puhujana ollut Kirkon ulkomaanavun projektikoordinaattori, ugandalainen Wycliffe Nsheka esitti myös arvionsa siitä, kuinka tilanteeseen olisi hedelmällisintä vaikuttaa. Hänen mukaansa avun leikkaaminen tai sillä uhkailu ei johda toivottuihin muutoksiin. Päinvastoin, tästä kärsivät eniten ne, joille apu on alunperin suunnattu, eli Ugandan köyhin väestönosa.Lainsäätäjiin avun leikkaukset eivät ole tehneet vaikutusta. Nsheka pitää tuloksellisempana sitä, että kanavat poliittisen dialogiin pidetään auki. Tätä voidaan toteuttaa muun muassa kehitysyhteistyön kautta.Esimerkiksi Nsheka nosti katolisen kirkon kanssa tehdyn yhteistyön hiv-vaikuttamisessa. Alkujaan katolinen kirkko suhteutui hyvin kielteisesti hiv-kampanjoihin, joilla edistettiin kondomin käyttöä. Keskusteluyhteyttä pidettiin kuitenkin yllä ja saavutuksena on ollut retoriikan muutos ja yhteisymmärrys kondomien tärkeydestä hiv-tartuntojen hillitsemisessä.Olisiko Ugandan tilanteessa mahdollista hyödyntää samankaltaista lähestymistapaa?Ugandan homolaki haastaa avunantajat ja ihmisoikeusjärjestöt