Katastrofiherkkyyden nousu ei selity yksin sillä, että ilmastonmuutoksesta ja katastrofeista raportoidaan yhä enemmän, kirjoittaa brittilehti The Independent. Yli 140 maan aineistosta selviää, että siinä kun vuonna 1980 raportoitiin 133 katastrofista, on luku noussut yli 350:een viime vuosina.
Tutkimuksen mukaan maanjäristysten kaltaiset geologiset tapahtumat ovat pysyneet yhtä harvinaisina kuin ennenkin, mutta erityisesti tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet merkittävästi. Kuivuudet eivät ole merkittävästi lisääntyneet.
Raportin laatinut Steve Jennings arvioi Independentille, että tuloksiin vaikuttavat erityisesti katastrofien tielle joutuneiden ihmisjoukkojen kasvaminen, jonkin verran aktiivisempi tiedonvälitys sekä ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos näistä kolmesta pienimpänä tekijänä.
Siksi siis ilmastonmuutoksenkin varautumisessa pitää kiinnittää huomiota köyhyyteen, hyvään hallintoon ja luonnonilmiöiden sietokykyyn.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
