Kasvatamme jatkuvasti velkaamme tuleville sukupolville. Ihmiskunta tarvitsee jo nyt 1,5 maapallon verran luonnonvaroja. Luku olisi lähes 3,5, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset.Ihmisten tasa-arvoisen hyvinvoinnin ja tulevien sukupolvien toimeentulon asettaminen aidosti talouspolitiikan tavoitteeksi tarkoittaa kasvun ylivallan kyseenalaistamista, ympäristön kantokyvyn kunnioittamista sekä taloussuunnittelun mittareiden muuttamista.Talouskasvun ihannointiin liittyy usko talouden kasvattamisen ja ympäristöhaittojen välisen yhteyden katkaisemisesta. Tämä irtikytkentä uskotaan saatavan aikaan ekotehokkuudella, kuten tuotteiden energiaintensiteetin parantamisella ja immateriaalisen toiminnan kuten palvelujen kasvulla. Kriitikkojen vasta-argumenttina on muun muassa tieto siitä, että tehokkuuden kasvu ei ole käytännössä kompensoinut edes väestön kasvua, vaurauden lisääntymisestä puhumattakaan.***Ihmisten ja luonnon edun tulee olla taloudellisen päätöksenteon ytimessä. Se vaatii taloustieteellisen ajattelumme sekä arviointi- ja seurantavälineiden uudistamista. Kehitystä on vaikea ohjata haluttuun suuntaan ilman kunnollisia välineitä.Talouskasvua mittaava bruttokansantuote (bkt) on saavuttanut poliittisessa suunnittelussa ja valtioiden välisessä vertailussa monopoliaseman. Se ei kuitenkaan kerro mitään ihmisten hyvinvoinnista ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta tai huomioi ekologisia vaikutuksia. Ihmisten ympäristölle aiheuttamat haitat lisääntyvät tulojen ja omaisuuden kasvun myötä, mutta koettu hyvinvointi ei enää nouse tietyn raja-arvon jälkeen. Tutkimusten mukaan hyvinvointi on Suomessa laskenut 1990-luvulta lähtien bkt:n noususta huolimatta. Muita mittareita ei silti edelleenkään huomioida päätöksenteossa.Monet kansalliset ja kansainväliset tutkimuslaitokset ja järjestöt ovat kehittäneet uusia mittareita jo useita vuosikymmeniä. Esimerkiksi aidon kehityksen mittari (Genuine Progress Indicator, GPI) kuvaa yhteiskunnan hyvälle elämälle tarjoamia edellytyksiä ja huomioi ympäristötekijöitä monipuolisesti. Onnellisen maapallon indeksin (Happy Planet Index, HPI) elementit ovat ihmisten tyytyväisyys elämään, eliniän odote ja ekologinen jalanjälki. Uusimman, vuonna 2012 julkaistun vertailun kolme ensimmäistä maata ovat Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta ja Jamaika. Suomi on kaukana kärjestä, sijalla 70, etenkin ylisuuren ekologisen jalanjälkemme takia.Hallituksen tulisi ennakoida lainsäädännön ja talousarvioesitysten vaikutuksia yhteiskuntaamme useilla arviointimenetelmillä ja tehdä mittareiden valinta ja käyttö julkiseksi.***Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 31.10.2015
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
