Artikkelissa näkemyksensä kertovat Guardianin ympäristötoimittaja John Vidal, Afrikan kehityspankin varapääjohtaja Mthuli Ncube, tutkija Ted Bromund Heritage-säätiön The Margaret Thatcher Center for Freedom -tutkimuskeskuksesta ja Jawaharlal Nehru -yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh.Ghoshin mielestä Thatcher ei tuonut politiikallaan mitään uutta kehitysmaihin – pikemminkin päinvastoin.”Thatcherismi oli paluuta Dickensin (tai jopa Hobbesin) ajan kapitalismiin. Se toi takaisin kapitalistisen järjestelmän vähemmän miellyttävät ilmentymät, jotka oletettiin jo hylätyn ihmiskunnan historiaan”, Ghosh kirjoittaa.Vidal puolestaan sanoo, että Thatcherin ajaman uusliberalistisen kauppapolitiikan – markkinoiden avaamisen, sääntelyn vähentämisen ja yksityistämisen – myötä globaalin kehityksen polku kääntyi dramaattisesti uuteen suuntaan, jota kohti edelleen kuljetaan.”1980-lukua leimasi kasvava eriarvoisuus, monikansallisten yhtiöiden esiinmarssi, kaupan globalisoituminen ja talouksien avautuminen kapitalismille. Kehitys johti kyllä talouskasvuun, mutta tuhoisin seurauksin varsinkin ympäristön kannalta. 1980-luvulla sademetsiä kaadettiin ennätysvauhdilla, kasvihuonepäästöt kasvoivat huimasti ja slummit laajenivat ennennäkemättömällä tavalla”, Vidal kirjoittaa.Positiivisempana rautarouvan perinnön näkevät Bromund ja Ncube.Bromund ylistää Thatcerin uskallusta tehdä vaikeita päätöksiä ja priorisoida. Hänen mukaansa Thatcher tajusi sen, että ”ei ole koskaan ollut syytä uskoa, että hallituksilla – jotka koostuvat yksilöistä – olisi jotain suurempaa viisautta päätöksenteossa kuin markkinoilla – jotka puolestaan muodostuvat paljon laajemmasta joukosta yksilöitä”.Ncube täydentää näkemystä toteamalla, että ”rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi Afrikka tarvitsee nyt päättäväistä ja visionääristä johtajaa – joka ei välttämättä paljonkaan poikkeaisi päivitetystä Thatcherista”.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
