Tansanian kansalaisyhteiskunta aamiaisella Haaviston kanssa

Kehitysministeri Pekka Haavisto tapasi viime viikolla tansanialaisen kansalaisyhteiskunnan edustajia. Keskustelun aiheina olivat maan ihmisoikeustilanne ja erityisesti median toimintaan liittyvät oikeudet, positiiviset talouskasvunäkymät ja niiden vaikutus köyhyyden vähentämiseen, meneillään oleva perustuslakiuudistus sekä avunantajamaiden rooli Tansaniassa.

Teksti: Jenna Kettunen

Aamiaistapaaminen oli osa pääministeri Jyrki Kataisen ja kehitysministeri Pekka Haaviston valtiovierailua Tansaniaan. Tansanialaisten järjestöjen lisäksi keskusteluun osallistui yksi yliopiston edustaja, suurlähettiläitä sekä Kepan Tansanian-toimisto.Aurinkoisella terassilla keskustelu oli hyvin vapaamuotoista, mutta ei kevyttä. Heti alkuun todettiin yksimielisesti sananvapauteen liittyvien oikeuksien huonontuneen Tansaniassa viime vuosien aikana. Lainsäädäntö on aikaansa jäljessä, mistä johtuen esimerkiksi sanomalehtien julkaisuoikeuden lakkauttaminen on helppoa.Tätä ”oikeutta” Tansanian hallinto on hyödyntänyt viime vuosina. Lisäksi poliisi on ajoittain estänyt toimittajia tekemästä työtään. Toimittajia on myös kuollut työtehtävissä, mutta tapauksien motiiveja ja syyllisiä ei ole pystytty varmasti selvittämään.Keskustelijat totesivat median omistusoikeussuhteiden vaikeuttavan sen vapaata toimintaa. Omistajat ovat suorassa yhteydessä valtapuolue CCM:ään, kuten on myös julkinen mediayhtiö Tanzania Broadcasting Corporation (TBC).Tansaniaan tarvittaisiin itsenäinen ja laadukas julkinen mediataho, sekä julkisen median toimintaa säätelevä, ja sen vapauden takaava, lainsäädäntö. Toisaalta median tulevaisuus ei näytä aivan synkältä, koska uusia itsenäisempiä toimijoita on ilmestynyt kentälle.***Kaikki osallistujat pitivät uuden perustuslain luonnosta hyvänä askeleena kohti demokraattisempaa yhteiskuntaa. Uhkana kuitenkin on, että prosessi vesittyy jo ennen lopullisen hyväksynnän tai hylkäyksen antavaa kansanäänestystä.Äänestykseen menevän perustuslakiehdotuksen laatii yli 600 jäsenen lakiasäätävä kokous. Tansanialaiset odottavat sekavin tuntein helmikuun kolmannella viikolla alkavaa kokousta.  Lainsäädännön ”äidin” uudistusprosessi on valitettavasti muuttunut yhteisestä hankkeesta puhtaaksi poliittiseksi peliksi. Lakiasäätävän kokouksen neuvotteluista on vaarana tulla sotatanner neuvotteluareenan sijaan.Jos perustuslakiehdotus on huono, se voi johtaa hylkäävään tulokseen kansanäänestyksessä. Moni uskoo CCM:n pyrkivän juuri tähän. Aamiaistapahtumaan osallituneiden järjestöedustajien mukaan oppositiopuolueet ovat tässä tapauksessa valmiita mobilisoimaan mielenosoituksia ympäri Tansaniaa.***Kansalaisyhteiskunta toivoi jonkun kansainvälisen, objektiivisen vaikuttajan epävirallisesti saattavan eri osapuolet neuvottelupöydän äären ennen lakiasäätävän kokouksen alkamista. Näin voitaisiin ehkäistä sekava ja mahdollisesti jopa väkivaltaiseksi kääntyvä tilanne.Tansanialaiset osallistujat pyysivät avunantajamaiden arvovaltaista tukea oikean henkilön saamiseksi näiden ”rauhanneuvotteluiden” johtoon.Toisaalta Tansaniassa, ja Afrikassa yleensä, on jo jonkin aikaa ollut havaittavissa kehityssuunta, jossa valtiot haluavat itsenäisesti hoitaa omat ongelmansa. Erityisesti itsenäisyyttä painotetaan luonnonvarojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä.Tämä näkemys esitettiin myös suomalaisten ministerien vierailun aikana. Aamiaskeskusteluun osallistuneet järjestöt muistuttivat avunantajamaita, että näkökanta riippuu siitä, kuka sen esittää. Kenellä on ja kenellä ei ole halua keskustella demokratiasta ja hyvästä hallinnosta, kun kaasuinvestoinnit materialisoituvat?Yritysten on vaikea edes halutessaan vaatia Tansanian valtiolta esimerkiksi ihmisoikeuksien noudattamista. He voivat vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä, kuten maksaa vaadittavat verot, mutta he eivät ole neuvottelupöydässä valtion kanssa puhumassa bisneksen ulkopuolisista asioista.Ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallinto ovat kuitenkin huomionarvoisia asioita, jos luonnonvarojen hyödyntämisen halutaan rikastuttavan koko kansakuntaa eikä vain sen poliittista eliittiä. ***Kaikki avuntantajamaiden edustajat tuntuivat olevan samaa mieltä siitä, että samaan aikaan, kun tansanialaiset pelkäävät hallituksen huijaavan heitä luonnonvarojen käyttöön liittyvässä päätöksenteossa, niin hallitus pelkää ylikansallisten yhtiöiden tekevän saman heille.Tämän vuoksi myös Tansanian valtio tuntee todella tarvitsevansa EITIn (Extractive Industries Transparency Initiative) raportointia. Pelko ei ole turha, koska Tansanian valtio on alakynnessä neuvottelupöydässä ylikansallisten yhtiöiden huippujuristien kanssa.Muutamat osallistujat varoittivat, että Yhdysvaltain energiapolitiikka saattaa laskea maakaasun maailmanmarkkinahintaa, jolloin suurten investointien voittomahdollisuudet pienenevät. Suuret sopimukset eivät ole vielä todellisuutta Tansaniassa, saati sitten valtion kassaan valuvat voitot. Kaasusektorin lisäksi olisi keskityttävä hoitamaan hyvin jo nyt tuottavia aloja, kuten kaivossektoria.Kun järjestöiltä kysyttiin tehokkainta tapaa vähentää köyhyyttä kehitysyhteistyön avulla, he painottivat kansalaiskasvatuksen, ihmisten voimaannuttamisen sekä tiedonsaannin ja -kulun merkitystä. Tämä nähtiin kestävänä tapana vähentää köyhyyttä. Kansalaisten aktivoiminen on tärkeää, koska Tansanian valtion kokonaiskulutuksesta suurin osa on verorahaa, budjettivuonna 2011/12 noin 66 prosenttia.***Keskustelussa todettiin, että monien avunantajamaiden usko yleiseen budjettitukeen on heikentynyt. Tuen konkreettisia tuloksia on vaikea selittää avuntantajamaiden veronmaksajille. Lisäksi itse tulokset eivät ole olleet hyviä. Monille maille yleisen budjettituen jatkaminen saattaa olla väline pysyä edelleen neuvottelupöydässä kehitysmaiden kanssa. Eikä jäädä sen ulkopuolelle, kun yksityissektori ja esimerkiksi Kiina sinne edelleen jäävät.Tansanian valtiovarainministeriö puolusti edellisenä päivänä yleistä budjettitukea, koska heidän mielestään kansallisesti päätetyn budjetin tulisi johtaa sektorien toimintaa, eikä sektorien toiminnan budjettia.Tässä keskustelussa tansanialainen kansalaisyhteiskunta halusi avunantajamaiden pysyvän mukana  kuvioissa ja  jatkavan demokratiasta, hyvästä hallinnosta ja ihmisoikeuksista puhumista, niiden tukemista sekä niiden noudattamisen vaatimista.Suomalainen ministeri on maailmanlaajuinen erikoisuus. Hän haluaa tavata eri tahojen edustajia ja vielä ihan oikeasti varasi siihen matkalla aikaa. Ja keskusteluissa on yleensä aina aito tasavertaisuuden ilmapiiri. Näin pääsi käymään tälläkin kertaa.