Tällainen on suomalainen kansalaisyhteiskunta

Kepan tämä vuonna julkaisema selvitys Kansalaisyhteiskunta nyt  on tarkoitettu erityisesti suomalaisille kansalaisjärjestöille, jotka vahvistavat globaalin etelän kansalaisyhteiskuntia yhdessä paikallisten kumppaneidensa kanssa tai muutoin pohtivat rooliaan kansalaisyhteiskunnan toimijoina.Sen lisäksi, että me suomalaiset perehdymme kohdemaan toimintaympäristöön, on yhtä lailla tärkeää olla perillä omasta taustasta ja siitä lisäarvosta, mitä voi kumppaneilleen globaalissa etelässä tarjota. Tästä syystä selvitys on käännetty myös englanniksi.Suomalaisen toimintaympäristön matala hierarkkisuus ja viranomaisten helppo lähestyttävyys ei ole kaikkialla vallitseva tapa. Myös julkisen sektorin tarjoama rahoitus on monelle etelän kansalaistoimijalle unelma – ja toisaalta voi jossain määrin kääntyä suomalaiselle järjestölle taakaksi, jos rahoittaja pääsee sanelemaan toiminnan suunnan.Selvitys antaa ajatuksia myös suomalaisen järjestön oman työn ja organisaation kehittämiseksi. Kansalaistoiminnan tavat muuttuvat, esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijät kaipaavat usein helppoja ja hauskoja osallistumistapoja ja verkko-osallistuminen lisääntyy.Toisaalta ammattimainen järjestötoiminta, varainhankinta ja yritysyhteistyö lisääntyvät. Monikulttuurisuuden lisääntyminen tuo mukanaan uusia haasteita, mutta myös paljon uudenlaisia mahdollisuuksia.***Globaalilla tasolla kansalaisyhteiskunnan tilassa ei tällä hetkellä ole hurraamista, sillä monessa maassa kansalaisyhteiskunnan tila ja toimintamahdollisuudet pikemminkin heikkenevät kuin kasvavat. Uusia kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittavia lakeja säädetään, epämieluisia järjestöjä lakkautetaan ja kansalaisaktivisteja vainotaan.Kansainvälinen kansalaistoimijoiden verkosto CIVICUS on kehittänyt uuden indeksin kansalaisyhteiskunnan toimintaa mahdollistavan toimintaympäristön arvioimiseksi (Civil Society Enabling Environment Index). Indeksillä mitataan kolmea osa-aluetta: sosio-kulttuurista, sosio-ekonomista ja hallinnollista toimintaympäristöä, joista viimeksi mainitulla on suurin painoarvo.Indeksissä mukana olevan 109 maan joukosta voittajaksi selvityi Uusi-Seelanti ja kakkoseksi Kanada. Pohjoismaista Tanska on sijalla neljä ja Norja viides. Suomi on sijalla 11.,  USA:n ja Irlannin välissä. Suomen sijoitusta heikensi raportin mukaan etenkin sosio-kulttuurisen toimintaympäristön osuus.Suomalaisten luottamus kansalaisjärjestöihin, vapaaehtoistyö, lahjoittaminen ja suvaitsevaisuus ei siis tämän indeksin mukaan ole yhtä vahvoissa kantimissa kuin esimerkiksi monissa anglo-amerikkalaisissa maissa.Hallinnollinen toimintaympäristö Suomessa sen sijaan sai korkeat pisteet: lainsäädäntö, korruption vähäisyys, lehdistönvapaus, kansalaisoikeudet, rahoitusmahdollisuudet ja poliittinen dialogi muun muassa mahdollistavat kansalaisyhteiskunnan toiminnan. Nämä tekijät voisivat olla juuri sellaisia, joita Suomenkin kehitysyhteistyössä voisi jatkossa entistä enemmän painottaa.