Kepan järjestökoordinaattori Auli Starck kertoi Kepassa järjestetyssä maatapaamisessa, että laki Sambiassa velvoittaa kansalaisjärjestöjä rekisteröitymään valtion virkamiehistä kootulle lautakunnalle. Rekisteröinti on edellytyksenä järjestön toimintaluvalle ja monissa tapauksissa ulkomaisen rahan vastaanottamiselle. Lautakunta voi myös hylätä järjestön rekisteröinnin.Järjestöt ovat kokeneet tämän ongelmalliseksi kolmesta syystä: ensinnäkin lautakunnalla on valta hyväksyä tai hylätä rekisteröinti tarkemmin määrittelemättömään yleiseen etuun vedoten ja uudelleenrekisteröinti vaaditaan viiden vuoden välein.Toisekseen laki antaa valtiolle avoimen mahdollisuuden puuttua järjestöjen toiminnan sisältöihin. Kolmanneksi ulkoapäin tulevat sääntelymekanismit koetaan ongelmallisiksi. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu jonkinasteinen kansalaisyhteiskunnan itsemääräämisoikeus, johon ylhäältäpäin pakotetut rajoitteet eivät kuulu.***Toisaalta Starck painotti puheenvuorossaan sitä, ettei sääntely itsessään ole vain pahasta, Suomessakin järjestöjen toimintaa ohjailee yhdistyslaki. Kyse onkin siitä kuinka pitkälle sääntely viedään?Järjestöt ovat toimialastaan riippuen hyvin eriarvoisessa asemassa rekisteröinnin suhteen. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat ”hyviksiä”, jotka auttavat korjaamaan valtion palvelutuotannon vajeita. Ihmisoikeus- ja vaikuttamistyötä tekevät järjestöt puolestaan nähdään viatonta valtiota kiusaavina ”pahiksina”, jotka voidaan nyt lakiin vedoten siivota maton alle.Lusaka Times kertoo, että rekisteröinti on kohdannut suurta vastustusta järjestöjen keskuudessa. Tästä voidaan pitää osoituksena sitä, että tähän mennessä, kun käynnissä on jo kolmas ja ”ehdottoman viimeinen” jatkoaika rekisteröinnille, rekisteröityneitä järjestöjä on vain 150, noin 250 odottaa päätöstä, ja reilut 400 ovat hakeneet rekisteröintikaavakkeen. Yli 460 järjestöä on kieltäytynyt koko rekisteröintiprosessista.***Harri Sallinen ulkoministeriön eteläisen Afrikan yksiköstä, puhui maatapaamisessa Sambian kehitysyhteistyöstä ja poliittisesta tilanteesta yleisemmällä tasolla.Sallinen linkitti pitkään pöydällä olleen, ja jo kertaalleen unohdetuksi luvatun kansalaisjärjestölain yhtäkkisen voimaantulon presidentti Satan tunnettuun impulsiivisuuteen ja poliittiseen peliin, jossa nykyinen hallitusvalta pyrkii pönkittämään valta-asemaansa. Kansalaisjärjestöt ja niiden vastaanottamat ulkomaiset varat on yhdistetty hallituksen arvostelijoihin.Mitä avunantajamaat voivat tehdä? Sallinen korosti poliittisen dialogin tärkeyttä. Kehitysapu on yksi kanava, jolla keskusteluyhteyttä voidaan pitää yllä. Sambian kanssa dialogi on kuitenkin ollut vuosien saatossa hyvin haastavaa henkilöstön erittäin suuren vaihtuvuuden takia. Viimeisin ministerisalkkujen vaihto kesken hallituskauden nähtiin viime viikolla.***Dialogi vaikeutuu tulevaisuudessa entisestään, koska esimerkiksi EU on ilmoittanut lopettavansa budjettitukensa Sambialle. EU:n ohella myös monet muut suuret avunantajat ovat lakkauttamassa budjettitukensa. Sallisen mukaan tässä tilanteessa myös Suomi todennäköisesti lopettaa budjettituen, vaikka virallista päätöstä ei olekaan vielä tehty.Kokonaan Suomi ei ole Sambiasta vetäytymässä, vaan yhteistyötä jatketaan hankemuotoisena. Näin pidetään yllä toivoa myös poliittisen keskusteluyhteyden säilymisestä. Suomi on jo viime syksynä kirjannut maaohjelmaansa järjestöjen kehitysyhteistyön painottamisen budjettituen kustannuksella.Sambian päässä muutoksiin suhtauduttiin hyvin ymmärtäväisesti, mutta päätöksen vahvistavia allekirjoituksia on odotettu kuukausia. Sallinen toivoi myös muiden kontaktien, kuten kauppasuhteiden vahvistumista Suomen ja Sambian välillä.Sambia-maatapaaminen järjestettiin Kepassa 8.4.2014.
Sambian muuttuva toimintaympäristö puhuttaa
Sambiassa hyväksyttiin vuonna 2009 laki, joka asettaa tiettyjä rajoitteita kansalaisjärjestöjen toiminnalle. Nyt lakia on alettu toimeenpanna, mikä on herättänyt huolta kansalaisyhteiskunnan toimintatilan kaventumisesta ja järjestöjen jaosta ”hyviksiin” ja ”pahiksiin”.
Teksti: Joonas Rentola