Post 2015 -neuvottelut loppusuoralle ilman huutomyrskyä

NEW YORK — Toisin kuin urheilukisoissa, on YK:n uusien kestävän kehityksen tavoitteiden neuvottelujen loppuvaiheessa vaikeampi nähdä, mihin osanottajia tulisi kannustaa: maaliin pääsemiseen mahdollisimman pian vai mahdollisimman kauaskantoiseen tulokseen?

Teksti: Jouni Nissinen

Yksi elämäni suurista penkkiurheilukokemuksista on yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaottelusta jostain vuosikymmenen takaa. Suomen miesten joukkueen oli voittaakseen saavutettava viimeisessä juoksulajissa ykkös-, kakkos- ja nelossijat. Kun loppusuora aukeni, tämä näytti olevan toteutumassa. En unohda sitä tunnetta, kun stadionillinen ihmisiä pomppaa seisomaan ja kannustaa täyttä kurkkua.YK:n uusien kestävän kehityksen tavoitteiden eli Post 2015 -neuvottelujen kääntyessä loppusuoralle on vaikea saavuttaa tätä samaa tunnetilaa, vaikka paljon isompia asioita on voitettavana.Viime maanantaina 20. heinäkuuta YK:n New Yorkin päämajassa alkanut toiseksi viimeinen neuvotteluviikko käytiin melko laimeissa tunnelmissa. Torstaihin asti keskustelut lopetettiin jopa etuajassa, kun mailla ei ollut enää puheenvuoroja pidettäväksi. Ainoastaan perjantaina puheenvuorot menivät yliajalle, kun keskustelussa oli viimeinen, päätösten seurantaa käsittelevä osio. Se onkin asiakirjan heikoin ja kokonaisuutena ehkä kiistanalaisin luku.Osittain neuvottelujen sujuvuus johtuu siitä, ettei neuvotteluja ole käyty perinteisessä – ja monessa suhteessa tuskastuttavimmassa – YK-menettelyssä, jossa seinälle heijastetusta tekstistä keskustellaan lause lauseelta ja sana sanalta, kunnes kaikki maat ovat sen valmiita hyväksymään. Tämäntyyppisissä YK-neuvotteluissa kun asiakirjat laaditaan yksimielisinä eikä äänestyksillä.* * *Tietenkään me neuvotteluja seuraavissa järjestöissä emme tarkkaan tiedä, paljonko keskusteluja puheenjohtajat käyvät kulissien takana eri maaryhmien kanssa. Tiedämme kuitenkin sen, että seurantaa käsittelevän osion lisäksi avoinna on yksittäisiä asiakohtia ja johdanto-osionkin muodosta ja sisällöstä on vielä erimielisyyttä.Johdantolukuun on muutamien maiden toimesta nostettu muun  muassa yksittäinen kappale perheen merkityksestä kestävässä kehityksessä. Tätä ei tietenkään kukaan kiistä, mutta kun ottaa huomioon, että kappaleen taustalla on sellaisia maita kuin Valko-Venäjä ja Saudi-Arabia, niin pykälässä ei varsinaisesti ole tarkoitus nostaa esille perheiden monimuotoista rikkautta, vaan pikemminkin aivan päinvastoin. Kuten eräs EU-valtion neuvottelija asian ilmaisi: ”Vain YK-keskusteluissa voi perheen käsite muuttua myrkylliseksi.”Avoinna oleva kysymys on sekin, tulisiko 16. heinäkuuta päättyneen Addis Abeban kehitysrahoituskokouksen loppuasiakirja (ks. Kepan tiedote) liittää osaksi Post 2015 -loppuasiakirjaa, vai miten rahoituskysymyksiin tulisi nyt käsiteltävässä asiakirjassa viitata. Tästä puheenjohtajat ovat sanoneet konsultoivansa kansainvälisten sopimusten juridisia asiantuntijoita.* * *Maiden kesken vallitsee periaatteessa varsin suuri yksimielisyys siitä, ettei varsinaisia kestävän kehityksen tavoitteita alatavoitteineen enää avata.Yksi ongelma kuitenkin on, etteivät kaikki maat ole välttämättä halukkaita suostumaan edes siihen, että alatavoitteiden joissakin kohdissa olevat hakasulkeiden ympäröimät x:t korvattaisiin jollakin toisella sanamuodolla. Näihinhän oli alunperin tarkoitus sijoittaa selkeitä numerotavoitteita, mutta se on havaittu sittemmin vaikeaksi tai mahdottomaksi. Siksi x:t haluttaisiin korvata esimerkiksi sellaisilla sanoilla kuin ”merkittävästi”, jotta tavoitteiden muutospyrkimykset välittyisivät eteenpäin.Vaikka kenialainen rinnakkaispuheenjohtaja Macharia Kamau vitsaili, että hän ainakin ottaisi mieluummin ”merkittävän” palkankorotuksen kuin lupauksen ”korotuksesta x”, niin kehitysmaiden G77-ryhmän maat eivät ole osoittaneet merkkejä taipumisesta asiassa. Iso yksittäinen kysymys on myös alatavoitteessa 14c mainittu YK:n merioikeusyleissopimuksen kattaminen koskemaan myös sopimukseen kuulumattomia maita, mikä on huomatava kysymys kouralliselle maita, esimerkiksi Turkille.* * *Tässä vaiheessa neuvotteluja alkaa joka tapauksessa olla selvää, ettei uusia asioita tulla asialistalle enää saamaan. Esimerkiksi nais- ja terveysjärjestöjen ajamat naisten seksuaalioikeudet tai ympäristölle haitallisten fossiili-, maatalous- tai kalastustukien purkaminen eivät nytkähtäne tässä prosessissa enää eteenpäin, vaikka järjestöt toki pitävät niitä edelleen esillä tavatessaan eri maiden neuvottelijoita.Nyt neuvottelijat alkavat ennemminkin katsoa sitä, miten pöydällä jo olevat asiat saadaan pidettyä mukana ja paketoitua kokonaisuudeksi.Kansalaisyhteiskunnan edustajien huomiota vievät paljon kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuksesta ja toteutuksen seurannasta tehtävät päätökset. Nehän ovat avainasemassa maailman muuttamisessa.Tätä kirjoittaessani sunnuntaina 26. heinäkuuta alkuillasta New Yorkin aikaa odottelemme, onnistuuko puheenjohtajakaksikko pitämään lupauksensa sieitä, että vielä tämän illan kuluessa saamme lopullisen loppuasiakirjaluonnoksen tarkastltavaksemme ennen huomenna jatkuvia neuvotteluja. ** * *Toisin kuin yleisurheilumaaottelussa, on tässä vaiheessa paljon vaikeampi nähdä, mihin osanottajia tulisi kurkku suorana kannustaa. Maaliin pääsemiseen mahdollisimman pian vai mahdollisimman kestävään ja kauaskantoiseen lopputulokseen?Jälkimmäinen saattaisi nimittäin tarkoittaa jopa lisäneuvotteluja ennen syyskuun lopun huippukokousta, eikä ole varmaa, saataisiinko niissä merkittäviä parannuksia tekstiin.Lähipäivät siis näyttävät, kannustammeko neuvottelijoita loppukiriin vai radan korjaamiseen ennen maaliintuloa.* HUOM! Lopullinen asiakirjaluonnos julkaistiin Suomen aikaa varhain aamulla 27. heinäkuuta. Aiheesta tarkemmin seuraavassa blogitekstissä.Kooste Post 2015 -prosessin etenemisestä