Post 2015: Mitä kuuluu globaalille kestävän kehityksen agendalle?

Finlandia-talolla oli koolla harvinaisen samanmielinen joukko, kun ympäristöministeriö, ulkoministeriö ja Suomen kestävän kehityksen toimikunta kutsuivat sidosryhmät torstaina 4. syyskuuta keskustelemaan siitä, mitä uudet kestävän kehityksen tavoitteet merkitsevät Suomelle.Kestävän kehityksen tavoitteita kaivattiin niin tulevaan hallitusohjelmaan, budjettivalmisteluiden ohjenuoraksi kuin yritysten raportointikäytäntöihinkin. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty: esimerkiksi kestävyysvajekeskustelu pyörii vielä aivan muunlaisten mittareiden ja lukujen kuin inhimillisen kehityksen tai ekologisen jalanjäljen ympärillä.Tilaisuuden antina oli konsensus siitä, että seuraava askel on poistua mukavuusalueelta ja käydä keskustelua myös muiden kuin ”jo valmiiksi uskovaisten” kesken. Ensi kerralla kutsulistalle on lisättävä koko puoluekenttä, eri ministeriöt sekä muutkin kuin Cleantech-yritykset.***YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valmisteluprosessissa ei ole säästelty paperia. Viimeisimpinä niin kutsuttu Avoin työryhmä esitti elokuun lopulla ainekset 17 kestävän kehityksen tavoitteeksi. Samaan aikaan Suomen vetämä Kestävän kehityksen rahoituskomitea julkisti esityksensä rahoitustarpeista ja niiden ratkaisemisesta.Ensi viikolla New Yorkissa pohjustetaan YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin raporttia, jonka on määrä ilmestyä marraskuun loppuun mennessä ja koostaa kaikki tähän mennessä tehty työ yhteen. Tämän jälkeen päästään tositoimiin eli valtioiden välisiin neuvotteluihin.Kansalaisyhteiskunta on ehtinyt pureksia edellä mainittuja esityksiä. Toisin kuin YK:n vuosituhattavoitteissa, nyt esitetyissä kestävän kehityksen tavoitteissa on vahvasti esimerkiksi ilmastonmuutos ja eriarvoisuus mukana.Toisaalta monia tärkeitä asioita puuttuu. Kirjaukset vastuumekanismista, jonka avulla lupauksista pidetään kiinni, sekä konkreettisuus yritysvastuussa ja veropaon torppauskeinoissa poistettiin tai laimennettiin aivan työn loppumetreillä.Tällä hetkellä pöydällä olevien ehdotusten päälle voi kyllä rakentaa. Toistaiseksi ollaan kuitenkin hälyttävän kaukana rakennemuutoksesta, johon tavoitteiden pitäisi ohjata kestämättömän kehityksen, köyhyyden, vaanivaan ekokatastrofin ja talouden valuvikojen korjaamiseksi.***Ikuiseen kasvuun perustuva kehitys johtaa maapallon luonnonvarojen ehtymiseen jo elokuussa – loppuvuosi eletään velaksi. Kasvu ei huomio tulevien sukupolvien tarpeita, muttei myöskään nykyisten: yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja eriarvoisuus on kasvanut kaikkialla. Olemme tilanteessa, jossa 85 maailman rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin 3.5 miljardia maailman köyhää.Tästä huolimatta päättäjät tarjoavat meille kestävän kehityksen tavoitteena 8.1 ”jatkuvaa talouskasvua kansalliset olosuhteet huomioiden”.Talouden irtikytkentä ympäristön tilan heikentämisestä uhkaa jäädä kestävän kehityksen tavoitteissa puolitiehen, sillä siihen ainoastaan ”pyritään” tarkempia keinoja määrittämättä. Yksityistä sektoria, joka käyttää tällä hetkellä 2/3 luonnonvaroista, ”kannustetaan” ottamaan käyttöön kestäviä toimintatapoja ja integroimaan kestävyyden raportointiinsa.***Hyvä tahto, pyrkiminen ja kannustaminen eivät mitenkään riitä maailmassa, jossa vain 90 yritystä vastaa 2/3 ilmastopäästöistä ja jossa ollaan matkalla kohti katastrofaalista ilmastonmuutosta. Monet maat ovat myös tehneet töitä pyyhkiäkseen tekstistä ihmisoikeudet ja onnistuneet deletoimaan muun muassa sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden.Onneksi on myös maita, jotka uskaltavat poistua mukavuusalueelta ja taistella vaikeiden, mutta samalla kaikkein tärkeimpien muutosten aikaansaamiseksi.Uudella kehitysagendalla on vallankumouksellinen ydin, universaalisuus. Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita, myös Suomea. Niinpä perinteinen kehitysyhteistyö- tai apukeskustelu ei enää riitä. Nyt kehitysministereiden on uskallettava astua ulos perinteiseltä ”apu tontiltaan” ja haastaa ministerikollegoitaan muilla politiikan aloilla kestävän kehityksen aikaansaamiseksi.