Post 2015: Kestävän kehityksen rahoitus

Majanen tapasi järjestöjä Kepassa viime viikon torstaina. Keskustelu lähti liikkeelle Majasen kerratessa rahoituskomitean, eli YK:n jäsenvaltioiden asettaman 30-henkisen asiantuntijakomitean, työskentelyn viimeaikaisia vaiheita.”Kyllä asiantuntemus on ollut työssämme se punainen lanka, joka on onnistuttu pitämään. Työskentely ei ole politisoitunut valtioiden väliseksi vedoksi”, huomautti Majanen.Komitean tehtävänä on tuottaa esitys vuoteen 2030 ulottuvasta strategiasta, jolla rahoitetaan kestävään kehitykseen pyrkivä työ. Komitean toiminta on osa Post 2015 -agendan, vuosituhattavoitteiden jälkeisen kehitysohjelman luomista.Kestävän kehityksen komitean pohtiessa tulevan kehitysohjelman rahoituslähteitä, työskentelevät niin sanotut avoimet työryhmät (Open Working Group) tulevan kehitysohjelman sisällöllisten tavoitteiden parissa. Rahoituskomitea ja avoimet työryhmät työskentelevät rinnakkain ja keskustelevat keskenään, mutta tuottavat molemmat omat raporttinsa, jotka YK:n pääsihteerin on määrä vetää yhteen syksyllä.”Meidän kantamme on, että pitää huolehtia siitä, että vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle on rahoitus. Emme ole vielä tehneet päätöksiä, mutta yhdessä avoimen työryhmän kanssa on keskusteltu, että vuosituhattavoitteet sulautuisivat osaksi tulevia tavoitteita. Koemme, että olisi tärkeää saada ne saavutetuiksi osana uutta kehitysohjelmaa”, kertoi Majanen.***Ilmastorahoitukseen liittyen komiteassa on keskusteltu isoimmista ympäristökysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksesta, biodiversiteetin muutoksista ja aavikoitumisesta. Majanen totesi, että rahoituskomitealla ei ole mandaattia puuttua ilmastoneuvotteluihin, mutta tärkeää olisi kuitenkin muistuttaa siitä, että on kiire.”Mitkä ovat toimettomuuden kustannukset? Sekin maksaa koko ajan, että emme tee mitään, sen sijaan, että rahaa käytettäisiin korjaaviin toimiin”, totesi Majanen.Rahoituskomitean työ on jaettu kolmen klusterin kesken, joista yksi on jo saanut työnsä loppuun. Tuloksena on syntynyt laaja tarvekartoitus. Majanen totesi tilaisuudessa, ettei se yksin riitä, että yritetään katsoa sitä, mitä tarpeiden perusteella hahmotellut kehitystoimet kokonaisuudessaan maksaisivat, vaan pitää myös tarkastella sitä, mikä toimii ja mikä ei?Osa komitean jäsenistä haluaisi kuitenkin vielä jatkaa ja syventää tarvekartoitusta. Majanen totesikin, ettei mitään ole vielä suljettu pois.***Keskustelua käytiin myös yksityisen rahoituksen roolista ja potentiaalisista kumppanuuksista, jotka hyödyttäisivät molempia osapuolia. Majanen on tavannut myös monia yksityisen sektorin toimijoita. Hän totesi, että rahoituskomitean keskuudessa on ollut laajaa yksimielisyyttä siitä, että yksityinen sektori saa komitean toiminnassa paljon huomiota.Majanen viittasi etenkin YK:n Global Compactiin ja siinä mukana oleviin yrityksiin.”Global Compactissa on mukana yrityksiä, jotka ovat jo sitoutuneet tiettyihin asioihin. Mutta mekanismit, joilla moraalinen sitoutuminen muuttuu toiminnaksi, ne puuttuvat vielä. Tästä sillan rakentamisesta on kyse”, Majanen totesi.Kepan kehityspoliittiset asiantuntijat nostivat esiin Ruggien periaatteet yritysvastuusta. EU-tasolla on jo tehty sitoumus Ruggien periaatteisiin, ja EU on patistellut jäsenmaitaan laatimaan toimintasuunnitelman periaatteiden toteuttamiseksi.Majanen nosti esiin myös Social Responsibility Investment -periaatteet tai toimintaa ohjaavat säännöt, joita rahoituskomiteassa on mietty paljon.”Me yritämme tunnistaa niitä myönteisiä muutosvoimia”, Majanen totesi.***Rahoituskomitean ajatukset julkisesta rahoituksesta tukevat 0,7 prosentin tavoitteen säilyttämistä. ODA:n suhteen ollaan siis kirjaamassa sitoutumus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Majanen totesi, että rahoituksen painopistettä kaavaillaan kaikkein köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin maihin.Lähtökohtaisesti on ajateltu, että 50 prosenttia ODA:sta kohdistettaisiin LDC-maihin.Tulevasta kehitysrahoituksesta kuitenkin vain osa on ODA-rahaa. Vaikka yksityisestä rahoituksesta puhutaan paljon, on toiveet uusista rahoituslähteistä on kuitenkin suuremmassa määrin kohdistettu niin kutsuttuihin puoliyksityisiin rahoituslähteisiin, joilla on jo yhteisiä tehtäviä ja tavoitteita julkisen  sektorin kanssa. Näitä ovat esimerkiksi eläkerahastot ja tietyt vakuutusyhtiöt.”Myös kansalliset kehityspankit ovat tärkeitä. Esimerkiksi Brasilian kehityspankki on toiseksi suurin maailmassa Saksan kehityspankin jälkeen”, totesi Majanen.***Tapaamisen lopuksi puhe kääntyi vielä uuden kehitysohjelman universaalisuuteen.”Universaalius on iso asia. Se, että ajatellaan, että meillä on globaaleja yhteisiä arvoja, intressejä ja tavoitteita ja sen vuoksi tulee olla myös globaalia yhteisvastuuta. Toki maiden keskinäinen erilaisuus pitää huomioida”, Majanen muotoili.Tavoitteiden saavuttamiseksi olis tärkeää valtavirtaistaa kestävä kehitys, ja saada myös valtiovarainministeriöt mukaan keskustelemaan kestävästä kehityksestä.”Perspektiivi on ihan eri, kuin vuosituhattavoitteissa. Universaalius tarkoittaa sitä, että meidän pitää miettiä kestävää kehitystä myös Suomen näkövinkkelistä”, Majanen kiteytti.LisätietoaBlogi: Mitä tehdä Katy Perryn tekoripsille ja tappajafarkuille?Blogi: Vaikuttamistyön ajankohtaiset kuulumisetBlogi: Järjestöt keräsivät voimansa yhteen