Alkuperäiskansojen kansallinen koordinaatioelin COONAPIP perustelee YK:lle lähettämässään kirjeessä eroa sillä, ettei REDD-ohjelma takaa alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioitusta eikä alkuperäiskansojen kattavaa osallistumista ohjelman toteutukseen.Panaman alkuperäiskansojen, YK:n ja Panaman ympäristöministeriön väliset neuvottelut YK:n REDD-ohjelman toteutuksesta alkoivat vuonna 2009. Osapuolet pääsivät tuolloin sopuun suunnitelmasta, joka sisälsi alkuperäiskansojen vaatimukset. YK myönsi Panaman REDD-ohjelmalle 5,3 miljoonaa dollaria vuosille 2011—2015.YK:n ja ympäristöministeriön alkuperäiskansoille tekemien lupausten toteuttaminen on sittemmin takunnut. COONAPIP huomauttaa kesäkuussa 2012 YK:lle ja ympäristöministeriölle osoittamassaan kirjeessä (pdf), että sekä ohjelman puitteissa laadittu REDD-valmiussuunnitelma että itse ohjelmaprosessi ovat olleet täynnä epäjohdonmukaisuuksia.YK ja ympäristöministeriö eivät alkuperäiskasojen mukaan ymmärrä COONAPIP:n luonnetta, ja alkuperäiskansat tuntevat tulleensa hyväksikäytetyiksi, koska YK ei noudata omia alkuperäiskansoja koskevia päätöslauselmiaan, ohjelmaprosessi on hajottanut alkuperäiskansojen yhtenäisyyttä, päätöksenteko ei ole ollut läpinäkyvää, eikä alkuperäiskansoille ole myönnetty luvattua taloudellista tukea ohjelman toteuttamiseksi.Alkuperäiskansojen vetäytyminen YK:n REDD-ohjelmasta asettaa kyseenalaiseksi koko ohjelman mielekkyyden. COONAPIP edustaa Panaman seitsemää alkuperäiskansaa niiden perinteisten auktoriteettien painoarvolla. Kansojen hallinnassa on noin 70 prosenttia Panaman trooppisista metsistä. YK kiirehtikin viimeviikkoisessa vastineessaan (pdf) vakuuttamaan COONAPIP:lle, että se ottaa alkuperäiskansojen huolet tosissaan.YK:n REDD-ohjelma pyrkii vähentämään metsäkadosta ja metsien heikkenemisestä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Maailman ruokaohjelman sekä YK:n kehitys- ja ympäristöohjelmien hallinnoiman aloitteen strategiassa todetaan, että metsäkadosta johtuvien päästöjen vähentäminen onnistuu vain, jos alkuperäiskansoille ja muille metsistä riippuvaisille ryhmille annetaan mielekäs rooli. Strategiassa luvataan myös omaksua YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen ja muiden kansainvälisten sopimusten viitoittama ihmisoikeusperustainen lähestymistapa.
Maailma kylässä -festivaalilla 24 000 kävijää – vapaus puhutti uudella festivaalialueella Lasipalatsikorttelissa ja Narinkkatorilla
Festarikauden avaava ilmaistapahtuma, Maailma kylässä, järjestettiin 16.–17.5. Helsingin Lasipalatsikorttelissa ja Narinkkatorilla. Festivaalilla oli lauantaina 13 000 kävijää ja sunnuntaina 10 000 kävijää. Puhelavan ohjelmaa seurasi lisäksi 1 000 katsojaa verkkostriimissä. Hyvissä tunnelmissa sujunut festari tarjosi musiikkia, puheita ja keskusteluja, työpajoja, lastenohjelmaa ja näytteilleasettajien ständejä. Koko perheen festivaalin teema Vapaus näkyi läpi ohjelman.
