Uusi työkalu Civic Freedom Monitor on päivitetty versio aiemmasta, vain kansalaisjärjestölakeihin keskittyneestä, sivustosta.Suomalaisille kehitysjärjestöille työkalu antaa hyvän mahdollisuuden tarkastella toimintamaidensa kansalaisyhteiskunnan tilan muutoksia sekä lainsäädännön luomia rajoituksia ja mahdollisuuksia.Samalla se voi kannustaa toimimaan entistä tietoisemmin kansalaisyhteiskunnan toimintatilan turvaamiseksi.***Suomalaisjärjestöjen suosituimmista yhteistyömaista löytyvät esimerkiksi Etiopia, Intia, Kenia ja Nepal. Somaliaa ja Tansaniaa ei Civic Freedom Monitorin listalta kuitenkaan vielä löydy.Etiopian kohdalla ICNL nostaa tuoreimpana huolena esille verkkorikoslain, joka on mahdollistanut aiempaa tiukemman tietoliikenteen valvonnan ja jopa estänyt sosiaalisen median sovellusten, kuten Facebookin käytön, protestoivalla Oromian alueella.Intia on ryhtynyt aktiivisesti rajoittamaan kansalaisjärjestöjen ulkomaista rahoitusta. Nepalissa on puolestaan kuluneen vuoden aikana rajoitettu ilmaisun- ja yhdistymisvapautta. Myös ulkomaiset järjestötyöntekijät ovat olleet Nepalin viranomaisten tulilinjalla.***Lisääntyvien rajoitusten lisäksi työkalun avulla voi löytää myös joitain valopilkkuja ja näyttöä kansalaisyhteiskunnan voimasta. Esimerkiksi Keniassa kansalaisyhteiskunnan toimijat onnistuivat vaikuttamaan siihen, ettei suunniteltuja, järjestötoimintaa rajoittavia lakimuutoksia, saatettu voimaan.Afganistanissa ja Myanmarissa on alkanut kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välinen vuoropuhelu ja yhteistyö kansalaisjärjestölakeihin liittyen.ICNL päivittää tietoja säännöllisesti lukuisten vapaaehtoisten ja kansalaisjärjestöjen avulla, joten työkalua kannattaa vilkaista aika ajoin.ICNL launches rebranded Civic Freedom Monitor
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
