Oikeus vaatia oikeuksia

Tansaniassa on hiljattain julkaistu kaksi merkittävää dokumenttia: erityisen tärkeä uuden perustuslain luonnos ja tansanialaisen ihmisoikeusjärjestö Legal and Human Rights Centren (LHRC) vuosiraportti. Perustuslakiluonnos yllätti kansalaisyhteiskunnan positiivisesti, mutta enemmän huolta kantautuu ihmisoikeusrintamalta.

Teksti: Jenna Kettunen

Monet kansalaisten ja kansalaisyhteikunnan esille nostamista asioista on huomioitu tuoreessa perustuslakiluonnoksessa. Muun muassa presidentin valtaoikeuksia vähennetään ja parlamentin valtaa lisätään.Lisäksi perustuslakiluonnos ehdottaa maalle kolmea hallitusta: Sansibarin hallituksen, Manner-Tansanian hallituksen ja unionin hallituksen. Ehdostus on vihdoin avannut avoimen keskustelun Sansibarin ja Manner-Tansanian suhteista.Ihmisoikeuksien puolesta taisteleminen on usein suurten muutosten ajamista. Näitä ovat esimerkiksi vaatimus tiedon saatavuudesta perustuslaillisena oikeutena, poliittisen vallan hajauttaminen tai tuomioistuinten itsenäisyys.Kansalaisyhteiskunnalla on tässä työssä oma erittäin tärkeä roolinsa tiedon välittäjänä, kansalaiskasvattajana, vakuttamistyön tekijänä ja erityisesti taistellessa sen omaa työtä mahdollistavan toimintaympäristön puolesta. Kansalaisyhteiskunnan toimintatilan vaatiminen on taistelua sananvapauden sekä kokoontumis- ja yhdistysmisvapauden puolesta. Se on taistelua meidän kaikkien puolesta.Tämä työ tarvitsee tukea, joka mahdollistaa pitkäjänteisen työn, mutta toisaalta myös mahdollisuuden vastata kampanjoilla nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tuloksellisuuden tavoittelun keskellä ei saisi unohtaa ihmisoikeusperustaisuutta ja ihmisoikeuksien monitorointia.***Hiljattain tansanialainen kansalaisjärjestö Legal and Human Rights Centre (LHRC) julkaisi vuosittaisen ihmisoikeusraporttinsa ”Tanzania Human Rights Report 2012”. Teos kattaa ihmisoikeuasiat poliittisista oikeuksista taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin. Seuraavat kappaleet perustuvat pääsosin tässä raportissa annettuihin tietoihin.Kansalaisten omalla järjestäytyneella toiminnalla on tärkeä rooli ihmisoikeuksien vaatijana ja sen vuoksi erinäisin kansainvälisin sopimuksin on varmistettu kansalaisten oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen, sekä kokoontumis- ja yhdistysmisvapauteen. Tansaniassa nämä oikeudet on turvattu maan perustuslaissa, mutta valtastruktuuri ei aina tue näiden perustuslaillisten oikeuksien toteutumista. Vuonna 2012 etenkin median vapaus toteuttaa rooliaan tiedonvälittäjänä koki kolauksia. Iringassa poliisin ja lehdistön väliset suhteet olivat kireät koko vuoden. Alueella sekä pahoinpideltiin että uhkailtiin journalisteja. Poliisi myös tuhosi heidän työvälineitään.Iringan surullisin tapaus oli TV-journalisti Daudi Mwangosin kuolema välikohtauksessa poliisivoimien kanssa. Mwangosi kuoli raportoidessaan maan suurimman oppositiopuolueen Chademan tapahtumasta syyskuussa 2012. Välikohtausta edelsi se, että Mwangosi kyseenalaisti toisen journalistin pidätyksen samassa tapahtumassa.Iringa tapahtumien jälkeen presidentin nimittämä poliittisten puolueiden rekisteröintielin uhkasi lakkauttaa Chademan. Uhkausta ei toteutettu, mutta Chadema ilmoitti lopettavansa yhteistyön rekisteröintielimen kanssa. Oppositiopuolueiden jäsenten, varsinkin Chademan jäsenten, vangitsemiset ovat olleet melko yleisiä vuonna 2012.***Puhuminen unionista on ollut julkinen tabu poliittisessa keskustelussa Tansaniassa. Esimerkiksi perustuslakiuudistusta johtava perustuslakikomissio saa kerätä mielipiteitä unionista, mutta se ei saa aloittaa keskustelua siitä.Tansaniassa suurena haasteena on tiedon välittämisen lisäksi tiedon saatavuus. Kansalaisten tiedon saantia rajoittaa tietämättömyys sekä tiedonvälityskanavien puuttuminen varsinkin maaseudulla.Parlamentin käsiteltäväksi valmisteltiin jo vuonna 2006 lakialoite jokaisen kansalaisen oikeudesta saada tietoa. Toinen tärkeä lakialoite on vuoden 2007 ”Media services Bill”. Media Council of Tanzania (MCT) on kampanjoinut lakialoitteiden uudistamisen ja hyväksymisen puolesta vuodesta 2009 sekä Sansibarilla että Manner-Tansaniassa, mutta toistaiseksi turhaan.Uudella Maailmanpankin aloitteella ”Open Governance Partnership” halutaan selvittää, minkälaista tietoa Tansaniassa on saatavilla, ja mitä tietoa tarvittaisiin hallinnon suunnittelun ja seurannan vahvistamiseksi. Kiinnostavaa on nähdä, kuka pääsee päättämään, mitä tietoa tulisi olla avoimesti esillä, ja milloin, sekä missä muodossa se on kansalaisten saavutettavaissa?***Tansaniassa kansalaisyhteiskunta on toistaiseksi saanut toimia melko vapaasti. Kansalaisjärjestöt ovat saaneet osallistua muutamien lakiuudistusten laatimiseen. Kansalaisyhteiskunta on myös osallistunut aktiivisesti perustuslakiprosessiin.Yhteistyötä hallituksen kanssa on tehty myös naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja lasten oikeuksien puolesta. Hallituksen asenne kansalaisyhteiskuntaa kohtaan on kuitenkin edelleen epäluuloinen, ja kun kritiikki hallituksen toimia kohtaan kovenee, kovenevat myös hallituksen vastatoimet.Vuonna 2012 tämän koki Medical Association of Tanzania (MAT) lääkärien lakon aikana. Lain mukaan rauhanomaisista mielenosoituksista on tehtävä ilmoitus virantoimituksessa olevalle poliisipäällikölle 48 tuntia ennen tapahtumaa. Lakkovalmistelujen aikana Tansanian hallitus haastoi MAT:n oikeuteen ja totesi lakon laittomaksi. Lakon alussa poliisi pidätti 16 aktivistia, jotka kuitenkin vapautettiin, kun riittäviä perusteita syytteille ei ollut.Tapahtumat saavuttivat traagisen kliimaksinsa, kun MAT:n puheenjohtaja Steven Ulimbokan kimppuun hyökättin. Kidutuksen jälkeen Ulimboka hylättiin syrjäiseen paikkaan pahoin vammautuneena. Ulimboka kuitenkin selvisi tapahtumasta hengissä. Tapauksen tutkimus on edistynyt hitaasti ja haluttomasti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaa ohjaava, melko sekava lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisjärjestön lopettamisen varsin epämääräisten syiden nojalla. Esimerkiksi vuoden 2002 NGO Act määrittelee syyksi: ”the activities of a NGO are not for public interest or are contrary to any written law”.Päätöksen tekee erityinen hallitus, jonka on valinnut presidentin nimittämä rekisteröintielimen johtaja.  The NGO Act 2002 myös mahdollistaa yksityishenkilön syyttämisen järjestön toiminnasta.***Kepa tukee tansanialaisen kattojärjestön TANGOn koordinaatiotyötä kansalaisyhteiskuntaa koskevan lainsäädännön ja säännösten uudistamiseksi. Tälle työlle on tarve, koska LHRC:n ihmisoikeusraportin mukaan on mahdollista, että mediaan kohdistuva häirintä ja ahdistelu voi helposti kohdistua tulevaisuudessa myös kansalaisyhteiskuntaan. Vuonna 2012 Tansanian parlamentti käytti oikeuttaan antaa epäluottamuslause pääministerille ensimmäisen kerran maan itsenäisen historian aikana. Tilanne sai alkunsa auditointiraportissa ilmenneistä korruptioepäilyistä. Opposition edustaja Zitto Kabwen keräsi vaadittavat 70 allekirjoitusta, jotta esitys saatiin parlamentin käsittelyyn. Tilanne päättyi presidentti Kikweten erottaessa kuusi ministeriä.Viime viikon kuuma uutinen on ollut edustaja Kabwen Britannian pääministeri Cameronille lähettämä kirje, jossa hän vaatii G8-huippukokousta puuttumaan veroparatiisiasiaan. Korrutiokysymyksissä myös kansalaisyhteiskunta voisi nostaa Tansaniassa profiiliaan Ugandan tapaan.Miksi ihmisoikeusrikkomukset sitten jäävät selvittämättä? Miksi korrputiota ei saada millään kuriin? Miksi poliisin, turvallisuusmiesten ja armeijan tekemien tappojen määrä kasvaa Tansaniassa? Syitä on monia, mutta yksi perussyy on se, että Tansaniassa presidentin ja yhden puolueen valtaoikeudet ovat erittäin mittavat. Perustuslain mukaan maassa ei voi olla koalitiohallitusta.Presidentti nimittää suurimman osan poliittista valtaa ja tuomiovaltaa käyttävistä henkilöistä. Näihin kuuluvat muun muassa vaalikomitean puheenjohtaja, poliittisten puolueiden rekisteröintielimen johtaja, kaikki ylempien tuomioistuinten tuomarit ja ihmisoikeuskomission komissaarit.Tässä kuviossa tuomiovalta ei ole toimeenpanovallasta riippumatonta. Ongelmana on myös poliisin tekemien tappojen tutkiminen poliisin sisällä, ilman erillistä tutkimuselintä.Näistä ja monista muista syistä meneillään oleva perustuslakiuudistus on erittäin tärkä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan perustuslaki hyväksyttäisiin parlamentissa maalis-huhtikuussa 2014. Vuoden 2015 vaalit haluttaisiin toteuttaa uuden perustuslain alaisuudessa.Tulevaisuudessa Kepan Tansanian toimisto seuraa perustuslakiprosessia sekä erityisesti kansalaisyhteiskunnan roolia.Kirjoittaja työskentelee hankeneuvojana Kepan Tansanian maatoimistossa.