Virtuaalilasien avulla voi harjoitella esimerkiksi leikkaussalissa operointia turvallisesti virtuaalimaailmassa.
Virtuaalilasien avulla voi harjoitella esimerkiksi leikkaussalissa operointia turvallisesti virtuaalimaailmassa. Kuva: Virtuaalilasien avulla voi harjoitella esimerkiksi leikkaussalissa operointia turvallisesti virtuaalimaailmassa.

Nämä ovat kolme digitaalisen oppimisen suurinta trendiä maailmalla

Tällä hetkellä kuumia puheenaiheita oppimisen ympärillä ovat muun muassa virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet, värkkääminen sekä analytiikan hyödyntäminen osana oppimisprosessia. Näistä trendeistä ei kansalaisjärjestöjenkään kannata jäädä paitsi. 

Teksti: Maarit Pihkala

Digitaalinen vallankumous on muuttanut oppimista ja opettamista jo vuosikymmeniä. Silti mullistus on edelleen käynnissä ja kehittyvä teknologia mahdollistaa aina vain uusia kokeiluja.

1. Oppimisen tila laajenee pois tästä maailmasta 

Virtuaalitodellisuus (VR, virtual reality) tarkoittaa mahdollisuutta kokea keinotekoisia ympäristöjä todentuntuisesti muun muassa virtuaalilasien ja moniulotteisen äänimaailman avulla. VR-teknologia on kehittynyt niin pitkälle, että aivomme eivät välttämättä erota virtuaalimaailmassa koettua tästä todellisuudesta. Virtuaalitodellisuudessa opiskelija voi vierailla paikoissa, joita ei ole oikeasti vielä olemassa tai harjoitella uusia taitoja huoletta ja kustannustehokkaasti. VR mahdollistaa esimerkiksi virtuaalipotilaan operoimisen tai kriisitilanteiden harjoittelemisen todentuntuisesti mutta turvallisesti.  

VR-teknologian ohella suosiotaan on nostanut myös AR (augmented reality), jossa yhdistetään digitaalisia elementtejä fyysiseen maailmaan. Esimerkiksi tähtitieteen opiskelu on helpompaa AR:n avulla: oppilas voi kulkea taivasalla ja suunnata puhelimensa tai muun digilaitteen tiettyyn suuntaan, jolloin AR-ohjelma kertoo, mitä tähtiä taivaalla juuri nyt näkyy.

Lue lisää VR:n ja AR:n käytöstä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa Demos Helsingin jutusta. 

Tämä englanninkielinen sivusto listaa 15 oppimista mullistavaa AR-applikaatioita. 

2. Kokeilukulttuuri on taas pop 

Tämän hetken digioppimisen yksi isoista trendeistä on maker-kulttuuri, eli värkkääminen. Värkkäyspajoissa oppiminen lähtee usein yhteisen ongelman asettamisesta, minkä jälkeen ongelma pyritään yhdessä myös ratkomaan. Oppiminen tapahtuu aktiivisesti erilaisten kokeilujen, tutkimisen ja tekemisen kautta. Värkkäyskulttuurille luontaista on oppimisen ja oivaltamisen jakaminen yhdessä muiden kanssa.

Digitaalisen oppimisen alustoilla värkkäyskulttuuri painottuu usein STEM-ajatteluun (Science, Technlogy, Engineering, Maths), jonka tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään teknologian tuomia mahdollisuuksia kaikkialla elämässä. STEM-pajoissa opiskelija voi rakennella esimerkiksi erilaisia elämiä puupaloista liimaamalla ja rakentaa niiden sisälle vaikkapa robotin, joka mallintaa eläimen liikkeitä.

Lue lisää Maker-kulttuurista Espoo Makerfestin sivuilta.

3. Analytiikan avulla paremmat oppimistulokset? 

Analytiikka ohjaa jo useimpia digitaalisia toimintaympäristöjä, nyt se on rantautunut myös digioppimisen maailmaan, jossa analytiikalla viitataan opiskelijasta kerätyn tiedon analysointiin. Digianalytiikka mahdollistaa muun muassa reaaliaikaisen seurannan siitä, kuinka paljon aikaa opiskelija on käyttänyt tietyn tehtävän ratkaisemiseen tai kuinka usein hän on kerrannut lukemaansa.  

Analytiikan avulla on siis mahdollista seurata oppijan etenemistä entistä tarkemmin, ennakoida oppimisvaikeuksia sekä yksilöidä oppimispolkuja. Tietojen kerääminen ja analysointi mahdollistaa pitkällä aikavälillä myös sen, että opettajan on helpompi havaita vaikeat osa-alueet ja tukea niissä paremmin.

Järjestöt mukana muutoksessa

Digioppiminen jatkaa kasvuaan ja todennäköisesti muuttuu jatkuvasti vielä vuosikausia. Juuri siksi ei kansalaisjärjestöjenkään kannatakaan jäädä odottamaan lopputulosta, vaan mieluummin heittäytyä uteliaana mukaan muutokseen ja olla osa sitä. Moni järjestö on jo innokkaana mukana kokeilemassa uusia teknologioita. Lue tästä Planin kirjoitus digikehityksen haasteista ja tutustu Lähetysseuran virtuaaliprojektiin, joka yhdistää koululuokat Suomessa ja Nepalissa.

Blogi on kirjoitettu Lontoossa 23.–26.1.2019 järjestetyn Euroopan suurimman digitaalisen oppimisen BETT-messujen tutustumisen pohjalta.