Jilani puhui tänään Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOSin, Amnestyn, Ihmisoikeusliiton ja Kepan yhteisessä ihmisoikeuspuolustajia käsittelevässä seminaarissa.Jilani painotti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen merkitystä ihmisoikeuksien edistäjinä. Ihmisoikeuspuolustaja voi kuitenkin olla kuka tahansa. Esimerkiksi journalistit ja terveydenhuollon työntekijät kohtaavat usein työssään ihmisoikeusrikkomuksia. Tällöin moni joutuu valitsemaan henkilökohtaisesti, asettaako itsensä puolustajan vai vaikenijan asemaan. Samaa näkemystä edusti myös seminaarissa puhunut presidentti Tarja Halonen.Halonen ja Jilani olivat yksimielisiä myös naisten oikeuksien tärkeydestä. Usein naisten oikeuksien puolustaja löytää itsensä taistelemasta yhteiskunnan moraalikoodia vastaan. Tästä Jilanilla on ollut monia omakohtaisia kokemuksia.”Olin juristina puolustamassa erästä naista oikeudessa. Tuomari oli täysin yllättynyt, kun sanoin, että naisella on oikeus mennä kaikkialle.”Taustalla on ajatus siitä, että nainen toimii epämoraalisesti, jos hän saa liikkua vapaasti. Lainvartijat ovatkin usein ennemminkin moraalin vartijoita, Jilani näkee.***Monet ihmisoikeuspuolustajat kokevat työssään painostusta ja väkivaltaa valtiokoneiston suunnalta. Tänä päivänä kuitenkin myös ei-valtiolliset toimijat muodostavat entistä useammin uhan.Pakistanissa terveydenhuollon työntekijöitä on pelotteltu ja jopa murhattu, kun he ovat antaneet rokotuksia lapsille poliota vastaan.”Usein tällaisen ei-valtiollisten ryhmien toteuttaman hyvin vakavan uhkailun kohteena ovat juuri naiset, lapset ja heidän parissaan työtään tekevät”, Jilani kertoo.Ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole helppo tehtävä järjestöille. Puolustajien tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pyritään luomaan turvallista ympäristöä ja yhteiskunnalista tilaa, jossa toimia.Järjestöt voivat myös edistää ihmisoikeuspuolustajien verkostoitumista niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin.”Verkostoista on tullut ilmiömäisiä. Jaamme niissä yhdessä epävarmuuden ja inspiraation”, Jilani muotoili. Tulevaisuudessa katse tulee Jilanin mukaan kääntää entistä vahvemmin juuri naisiin sekä muihin yhteiskunnan marginaalissa oleviin ryhmiin. Myös taloudellisten ja kulttuuristen oikeuksien olisi hänen mukaansa noustava kansalaisoikeuksien rinnalle.Kirjoittaja työskentelee Kepassa viestintäassistenttina.
Naisten ihmisoikeudet vaativat puolustajia
Pakistanilainen ihmisoikeusaktivisti Hina Jilani on työskennellyt yli 30 vuotta ihmisoikeuksien eteen arvovaltaisissa tehtävissä. Naisten oikeudet ovat hänelle erityisen tärkeitä.
Teksti: Outi Puukko