Mitä tehdä Katy Perryn tekoripsille ja tappajafarkuille?

Victoria & Albert Museum Britteinsaarella ilmoitti lisäävänsä kokoelmiinsa parin megatähti Katy Perryn nimeä kantavia tekoripsiä ja halpismerkki Primarkin farkkuja. Syy on se, että molempia muotituotteita valmistetaan globaalissa etelässä kurjissa oloissa elämään riittämättömällä palkalla. Farkut päätyivät kokoelmiin, koska ne tulevat Bangladeshin surullisenkuuluisilta vaatetehtailta, joissa yli tuhat ihmistä kuoli vakavien rakennusturvallisuusongelmien johdosta.

Teksti: Aino Pennanen

Myös Helsingin Designmuseo avasi viime perjantaina näyttelyn kuluttamisesta, tuotannosta ja siitä, että joku maksaa aina hinnan.Kulttuuriväki oli jälleen meitä muita askeleen edellä, mutta samaan aiheeseen liittyvää keskustelua käydään tällä viikolla myös Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdolla. TEM nimittäin järjesti tänään erilliset kuulemiset niin järjestöille kuin liike-elämällekin keskustellaakseen siitä, mitä Suomen valtion tulisi tehdä suojellakseen ihmisiä yritysten ihmisoikeusloukkauksilta. Kyse on YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevien nk. Ruggien periaatteiden toimeenpanosuunnitelmasta.Ruggien periaatteet lähtevät siitä, että valtioilla on velvollisuus suojella ihmisiä yritysten ihmisoikeusloukkauksilta. Yritysten puolestaan tulee pidättäytyä loukkaamasta ihmisoikeuksia. Jos edellä mainitut epäonnistuvat toimissaan, ihmisoikeusloukkausten uhreille on taattava oikeussuojakeinot.EU-komissio on patistanut kaikkia EU-jäsenmaita laatimaan Ruggien periaateiden toimeenpanosuunnitelmat, ja Suomi päätti Yritys- ja yhteiskuntavastuun periaatepäätöksessään, että tällainen tullaan laatimaan.Nyt on ryhdytty tuumasta toimeen. Samassa yhteydessä toimeenpanosuunnitelman laadinnan kanssa tarkastetaan myös lainsäädännölliset mahdolliset muutostarpeet. TEMin vetämän työryhmän olisi määrä julkistaa esityksensä maaliskuun loppuun mennessä.Järjestöjen pääviesti tämän päivän kuulemisessa oli, että yritysten vapaaehtoisuuteen perustuva nykymalli on tullut tiensä päähän. Tämän joutui Finnwatch jälleen kerran kuluneella viikolla  osoittamaan Ojasta Allikkoon -raportissaan. Raportti kertoo kuinka suomalaisyhtiöiden alihankkijoiden epäillään takavarikoineen työntekijöiden passeja, käyttäneen väkivaltaa siirtotyöntekijöiden rankaisemisessa ja pitäneen heitä velkaorjuuden kaltaisissa olosuhteissa.Kuulemisessa painotimme, että Suomen tulee asettaa yrityksille sitovat velvoitteet arvioida ihmisoikeusriskinsä, ottaa käyttöön keinot niiden ennaltaehkäisemiseksi sekä raportoida toimistaan. Huolellisuusvelvollisuus tulee ulottaa suomalaisyhtiöiden omien toimien lisäksi mahdollisiin tytäryhtiöihin ja alihankkijoihin. Valtion tehtävä on myös varmistaa, että ihmisoikeusloukkausten uhrit saavat oikeussuojaa.Hallitusohjelmassaan suomalaisyhtiöistä halutaan tehdä yritysvastuun edelläkävijöitä. Ruggien toimeenpanosuunnitelmalla hallituksella on nyt tuhannen taalan paikka tehdä tästä kirjauksesta vihdoin totta.