Mitä mahdollisuuksia järjestö–yritys-yhteistyö tarjoaa?

Yritysten ja järjestön yhteistyöstä on uuden hallituksen leikkauslistan julkistamisen jälkeen tullut erityisen ajankohtainen aihe. Kaikilta toimijoilta tullaan vaatimaan kykyä muokata toimintamallejaan ja etsiä uusia kumppanuuksia.

Teksti: Riikka Mikkola Kuva: Riikka Mikkola

Kepassa kokoonnuttiin 17. kesäkuuta Jyri Wuorisalon ja Sami Juolan johdolla pohtimaan yritysten ja järjestöjen välisen yhteistyön mahdollisuuksia.Aamu alkoi kehitysyhteistyön läänintaiteilija Anna Jussilaisen johdolla. Vähän venyttelyä ja verryttelyä, jotta saatiin ajatukset liikkeelle.Kolme kysymystä: mitä pelkäät, mitä odotat ja mitä toivot yritysyhteistyöltä?Vastaukset olivat yllättävän samanlaisia. Vaikka toisaalta haaveiltiin molempia hyödyntävästä kumppanuudesta ja tehokkaammasta toiminnasta, pelättiin ettei yhteistä kieltä löydy tai että pienet järjestöt jäävät voittoa tavoittelevien yritysten jalkoihin. Onnistuiko tilaisuus hälventämään ennakkoluuloja?***Kuopio Innovation koordinoi Human Security Finland -verkostoa, jonka tavoitteena on inhimillinen turvallisuus ja liikekumppanuudet rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Yhteistyökumppaneina on yritysten ja järjestöjen lisäksi Kriisinhallintakeskus CMC, pelastusopisto, oppilaitoksia sekä valtionhallinnon yksiköitä ja toiminnan keskiössä kehitysliiketoiminta ja kriisiliiketoiminta.Ai, kehitys-mikä? Kehitysliiketoiminta on liiketoimintaa, jossa rakennetaan liikekumppanuuksia kehitysmaihin ja jolla tuotetaan kehitystä kestävästi tukevia ratkaisuja köyhyyden vähentämiseen. Liiketoiminta kohdistuu ennen kaikkea yksityissektorin kehittämiseen ja sitä kautta paikallistalouksien vahvistamiseen. Kehitysliiketoiminta edistää kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä ja helpottaa siirtymistä kehitysyhteistyöstä kaupalliseen yhteistyöhön.Kriisiliiketoiminta taas on liiketoimintaa, jossa tuotetaan ratkaisuja luonnonkatastrofien ja konfliktien ennaltaehkäisyyn, kriisinhallintaan ja jälleenrakentamiseen. Kriisiliiketoiminta kohdistuu kriisialueiden yksityissektorin kumppanuuksien rakentamisen lisäksi kriisinhallinnan, rauhan ja turvallisuuden rakentamisen sekä humanitaarisen avun organisaatioihin.Tavoitteena on löytää ratkaisuja jotka vaativat vähemmän luonnonvaroja, kuluttavat vähemmän energiaa, kestävät pitempään ja joita voi kierrättää tehokkaammin ja jotka optimoivat tietoyhteiskuntakehityksen.Mielenkiintoista.Esimerkkinä toiminnasta Wuorisalo kertoi kokemuksistaan Sambiassa, jossa Team Finland -nimikkeen alla ollaan Lumwanan kaivosalueella toteutettu co-creation-projekteja ja etsitty ratkaisuja alueen ongelmiin. Toteutuksessa ovat olleet mukana myös paikallistason järjestöt ja Lumwanaan on suomalaisten tekijöiden ja tuotteiden sijaan viety ideoita ja uudenlaisia ajattelumalleja.Kuulostaapa tutulta.***Sami Juolan yritys Earth House on yksi Sambiassakin mukana olleista suomalaisyrityksistä. Earth Housen talot rakennetaan paikallisista materiaaleista paikallista työvoimaa hyväksikäyttäen.Yksinkertainen rakenne pitää tuotantokustannukset alhaalla ja mahdollistaa tuotannon kohdemarkkinoilla.  Suomesta mukaan lähtee vain ideat ja osaaminen. Sambiassa Earth House on toiminut vuodesta 2013 lähtien ja neljästä projektista on tähän mennessä valmistunut kolme.Tukea toimintaansa Earth House on saanut joukkorahoituksesta, Finnpartnershipilta ja NOPEFilta.Yritystoiminnan keskiössä on, voiton tavoittelun lisäksi, turvallisen elinympäristön luominen, ekologisuus, kierrätettävyys, kestävyys sekä paikallistason kehitys.Kuulostaako tämä tutulta?***Kansainvälisellä kentällä suomalaiset yritykset kilpailevat kovassa sarjassa. Vastassa ovat muiden maiden yritysten lisäksi suuret ylikansalliset yhtiöt, jotka pelaavat omilla pelisäännöillään.Kehittyvillä markkinoilla lainsäädäntö on harvoin samalla tasolla kuin esimerkiksi pohjoismaissa ja yritystenkin toiminnassa on usein parantamisen varaa – oli kyse sitten ympäristön kunnioittamisesta tai kunnollisten työolojen ja –ehtojen tarjoamisessa.Keskustelussa pohdittiinkin eri toimijoiden roolia näiden kysymysten ratkaisemisessa. Suomalaiset yritykset voivat parhaimmillaan tarjota esimerkin voiman, järjestöt vahvistavat paikallista kansalaisyhteiskuntaa ja laajentavat ihmisten tietoa vaikuttamismahdollisuuksista. Valtioiden kahdenvälinen työ taas tarjoaa mahdollisuuden hallinnon tason muutoksiin.  Parhaimmillaan eri toimijoiden yhteistyöllä tehostetaan tuloksia kautta linjan.Yksinkertaista tämä kaikki ei kuitenkaan ole. Se tuli selväksi.Eri alojen edustajat peräänkuuluttivat kaikki instrumentteja, jotka nimenomaan tukevat sektorirajoja ylittävää toimintaa, poteroitumisen vahvistamisen sijaan. Nykyisiä tukimuotoja pidettiin liian byrokraattisina ja joustamattomina – pahimmillaan hallintoprosessit edesauttamisen sijaan estävät yhteistyön. Selvennystä toivottiin myös toimijoiden ja verkostojen viidakkoon.Entä onnistuiko tilaisuus hälventämään ennakkoluuloja? Ainakin kortteja vaihdettiin kotiin lähtiessä runsaasti. Keskustelunkin voi tiivistää lyhyesti aamun aikana kuultuun kommenttiin: ”jos kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausta ei voi estää, pitää se käyttää hyväkseen ja kehittää jotain uutta.”