Millainen on hyvä lobbari?

Luen kollegani kirjoittamaa tiedostoa, jossa vilisee sanoja kuten valta, informaatioähky, tiivis, ytimekäs, tapaaminen ja alkoholi. Hämmennyn, mistä tässä nyt on kyse. Kehyksen tekemästä lobbausselvityksestä tietenkin.

Teksti: Hanna-Maria Huhtonen

Syksyllä 2012 Kehys toimitti suomalaisille mepeille kyselyn koskien hyvää ja huonoa lobbausta. Mepeistä vastasi kaiken kaikkiaan puolet. Halusimme selvittää meppien ajatuksia siitä, miten heidän ajatuksiinsa ja työhönsä voidaan vaikuttaa parhaiten ja mikä on täysi floppi. Vastausaineistosta syntyi suuntaviivoja ohjeiksi kaikille lobbaajille ja asiasta kiinnostuneille.

Hyvän lobbauksen teemoja ovat: hyvin valittu ajankohta, asian tiivistäminen oikealle henkilölle järkeväksi paketiksi ja henkilökohtaisen tapaamisen järjestäminen. Huono lobbaus onkin edellisten vastakohta eli älä tee näin: 1. Aloita lobbaus liian myöhään, 2. Kirjoita mepille hengästyttävän pitkä tietopaketti ja tee siitä kaiken lisäksi epämääräinen, 3. Et suostu kompromisseihin.

Hyvän lobbauksen kulmakivi suomalaisten meppien mielestä on oikea ajoitus. Yhteydenottojen on tapahduttava aikaisessa vaiheessa suhteessa niihin asioihin, joihin halutaan vaikuttaa. Mepille ojennetut raportit ovat ajan tasalla eivätkä vanhentuneita tai huonosti kirjoitettuja. Lobbarin täytyy olla hyvin perillä lobbaamastaan aiheesta, jotta voi olla (tai edes vaikuttaa olevansa) alansa asiantuntija. Meppien mielestä toisin sanoen huonoa lobbausta on liian myöhässä tehty hätäinen ja tönkkö lobbaus.

Tuloksellinen ja hyväksi havaittu lobbaus pitää sisällään lyhyitä ehdotuksia ja ratkaisumalleja eikä pitkiä tutkimustuloksia tai raportteja. Tärkeintä on, että tieto on jäsenneltyä ja ytimekästä. Jos meppi kokee informaatioähkyä tai painostusta, lobbarin kannattaa vaihtaa taktiikkaa.

Mepit taitavat pitää ruoasta, kuten me kaikki. Mepit kannattaakin vastausten mukaan vielä lounaalle, päivälliselle tai aamupalalle. Monet kyselyyn vastanneista painottivat henkilökohtaisen tapaamisen tärkeyttä ja näin ollen voimmekin todeta, että: Hyvä ruoka – parempi lobbaus.

Lobbauksessa yksinkertaiset huudahdusmaiset lausahdukset eivät yksinkertaisesti toimi. Mepin mukaan nämä ovat ”sloganimaisia selityksiä ja argumentteja, joita ei itsekään kehtaisi esittää suurelle yleisölle”.

Tämäkään ei kuulkaa riitä! Lobbarin on myös kunnioitettava meppien työaikoja ja siten siis ymmärrettävä, että myöskään meppi ei (kuten et todennäköisesti sinäkään) istu sähköpostin äärellä tai puhelin kädessä aamu kuudesta ilta yhteentoista. Älä siis yritä saada meppiä kiinni keskiyöllä ja muista mahdollinen aikaero.

Täydellisiä ohjeita tuottoisaan ja onnistuneeseen lobbaukseen ei varmasti ole, vaan tilanteet ja käytännöt vaihtuvat. Lobbauksessa kuin muussakin täytyy olla lajinsa kunkku, jotta pääsisi viemään eteenpäin itselle tai yhteisölleen tärkeitä asioita. Vastausten perusteella sosiaalinen, ruokaa rakastava, ytimekäs ja asiantunteva lobbari kyllä pärjää.

Lue lisää:

Sirpa Pietikäisen kirjoitus lobbaamisesta
Euroopan parlamentin suomalaiset jäsenet
EP Newshub