Berta Cáceres matkalla tekemään tiesulkua kiistanalaiselle patoalueelle vuonna 2015. Kuva: Berta Cáceres matkalla tekemään tiesulkua kiistanalaiselle patoalueelle vuonna 2015.

Miksi Finnfund saa rahoittaa vastustusta herättävää hanketta Hondurasissa?

Hondurasilaisen aktivistin murha herättää kysymyksiä Suomen kehitysyhteistyöstä.

Teksti: Lea Kantonen

Berta Cáceres murhattiin 3. maaliskuuta. Cáceres oli kansainvälisesti tunnettu ympäristöaktivisti ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolustaja, joka palkittiin vuonna 2015 ”vihreäksi nobeliksi” kutsutulla Goldmanin ympäristöpalkinnolla.Cáceresin johtama Copinh-järjestö puolustaa lenca-alkuperäiskansan oikeuksia. Järjestö vastustaa Agua Zarcan patohanketta, Gualcarque-joelle rakennettavaa 22 megawatin vesivoimalaa, jota Suomen valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund tukee.Copinh vaatii hanketta tähän mennessä noin kahdella miljoonalla dollarilla lainoittanutta Finnfundia vetäytymään, kuten jotkut kansainväliset rahoittajat ovat jo tehneet.* * *Copinhin ja muiden kansalaisjärjestöjen (mm. Oxfam ja Business & Human Rights Resource Centre) julkaisemat aineistot ja Finnfundin tiedotteen (7.3.) tiedot hankkeesta poikkeavat hämmentävän paljon toisistaan.Näkemykset eroavat esimerkiksi siinä, onko hankkeelle pyydetty asianmukaisesti lencojen hyväksyntä, miten hanke vaikuttaa lencojen toimeentuloon, millä perustein kiinalainen Sinohydro vetäytyi hankkeesta ja miten todennäköinen hankkeen yhteys Berta Cáceresin murhaan on.   Tosiasia on, että ihmisoikeuspuolustajat kokevat Hondurasissa jatkuvaa uhkailua ja väkivaltaa. Global Witness -järjestö listasi huhtikuussa 2015 Hondurasin maaksi, jossa murhataan väkilukuun suhteutettuna eniten ympäristö- ja maaoikeusaktivisteja. Vuosina 2002–2014 maassa murhattiin 101 aktivistia. Cáceresin saamien tappouhkausten taustalla on viime aikoina ollut nimenomaan Agua Zarcan patohanketta vastustava kampanjointi. * * *On huolestuttavaa, että hallitus sallii Finnfundin rahoittaa kehitysyhteistyövaroilla paljon vastustusta herättävää hanketta Hondurasin kaltaisessa epävakaassa yhteiskunnassa.Huolestuttavaa on myös kehityspolitiikan painopisteiden nopean muutoksen seuraukset kehitysyhteistyön kestävyydelle. Hallitus on leikannut  kansalaisjärjestöjen rahoituksesta 43 prosenttia ja nostanut Finnfundin pääomitusta jopa 130 miljoonalla eurolla. Kehitysrahoituslaitos itse esitti 40 miljoonan lisäystä.Hallitus edellyttää kehityspolitiikan selonteossaan (6.2.) valtion omistamilta yhtiöiltä ja toimijoilta vastuullisuutta, avoimuutta ja säännöllistä raportointia sekä korostaa, että kaikkia kehityspolitiikan toimijoita koskevat yhteiset kehityspoliittiset päämäärät ja toimintatavat.Agua Zarcan patohankkeesta saatujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, etteivät yhteiset säännöt koske kaikkia. Kansalaisjärjestöjen hankkeilta ulkoministeriö edellyttää tarkkaa analyysiä kestävyydestä, riskeistä, toimintaympäristöstä, vaikutuksista ihmisoikeuksiin sekä yhteydestä paikallisiin kehityssuunnitelmiin, ympäristöön ja kulttuuriin.Hallituksen tulisi selkeästi määritellä vähimmäiskriteerit kaikkien kehitysyhteistyövaroin tuettavien hankkeiden vastuullisuuden takaamiseksi.Kirjoittaja on CRASH ry:n varapuheenjohtaja, TaT, professori.***Jäsenblogissa julkaistaan aika ajoin Kepan jäsenjärjestöjen tuottamia tekstejä, joissa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.