Meksikon huippukokous: Tuloksellisuusprosessin seuraava rajapyykki

Samalla kokous on eri sektorit: kansalaisyhteiskunnan, valtiot ja yritykset, yhteen tuovan GPEDC:n (Global Partnership for Effective Development Cooperation) ensimmäinen korkean tason kokous. GPEDC perustettiin Busanin jälkeen foorumiksi, jolla keskustelua avun tuloksellisuudesta käydään.Kaksipäiväisen kokouksen aikataulu on tiukka: luvassa on viisi täysistuntoa, joiden väliin on sijoitettu 35 fokussessiota.Kepassa Meksikon ohjelmaa ja Suomen osallistumista esitellyt, tuloksellisuudesta kehitysyhteistyön hallinnossa vastaava Ulla Järvelä-Seppinen kertoi, että Suomen kokoustavoitteena on fokusoida vähemmän kehittyneisiin maihin, kuulla Suomen kumppaneita ja tehdä työtä sen hyväksi, että kumppanimaat saavat äänensä kuuluviin.Agendalla keskeistä on myös uusien avunantajamaiden sitouttaminen avun tuloksellisuuden sopimuksiin sekä yksityissektorin sitouttaminen kehitykseen. Meksikossa pitäisi päättää GPEDC:n jatkosta ja linkittää se Post 2015 -agendaan, toisin sanoen uusien, vuoden 2016 alussa voimaan tuleviin kestävän kehityksen tavoitteisiiin.”Suomi aikoo korostaa sitä, että sitouduttaisiin edelleen Busanin päätöksiin. Haluamme puhaltaa uutta puhtia, sillä rahoittajat vaikuttavat väsyneiltä koko tuloksellisuuteen. On myös tärkeää saada esimerkiksi BRICS-maat sitoutumaan yhteisiin periaatteisiin myös käytännön tasolla”, Järvelä-Seppinen totesi.***Busanissa kansalaisyhteiskunta osallistui ensimmäistä kertaa neuvotteluihin tasavertaisena kumppanina, ja vaikka mahdollisuus osallistua aktiivisesti itse kokoukseen oli historiallinen saavutus, oltiin Busanin loppuasiakirjaan pettyneitä.Järjestöjen keskeiset vaatimukset, kuten kehityksen ihmisoikeusperustaisuus sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollistavan ympäristön takaaminen, tulivat kirjatuiksi loppuasiakirjaan heikosti, minkä lisäksi olisi tarvittu kouriintuntuvampia sitoumuksia.Busanin loppuasiakirjassa ihmisoikeusperustaisuudesta puhutaan vain kansalaisyhteiskunnan toiminnan yhteydessä.”Ihmisoikeuksien tulisi olla kaikkien kehityspyrkimysten perustana ja valtioiden velvollisuutena on taata niiden toteutuminen”, toteaa kehityspoliittinen asiantuntija Minna Havunen Kepasta.Kansalaisyhteiskunnan tavoitteena on, että Meksikossa oikeusperustaisuus saataisiin vahvasti GPEDC:n agendalle. Tähän on osaltaan vaikuttanut myös Kepa, ja vaikuttamistyön tuloksena Suomi on mukana Meksikossa järjestettävässä sivutapahtumassa, jossa käsitellään oikeusperustaisuutta.Meksikossa keskustellaan myös yksityisen sektorin roolista kehitystoimijana. Kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat korostaneet, että kehitysmaiden demokraattisen omistajuuden, läpinäkyvyyden ja muiden avun tuloksellisuuden periaatteiden tulisi koskea myös yksityistä sektoria.”Yksityiselle sektorille olisi myös luotava sitovat pelisäännöt, jotta niiden toiminnalla olisi positiiviisia kehitysvaikutuksia. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksia ja liiketoimintaa koskevat Ruggien periaatteet tulisi toimeenpanna siten, että ihmisoikeusriskien kartoittamisesta ja yritysvastuuraportoinnista tulisi pakollista”, toteaa Havunen.***Kansalaisyhteiskunan toiveena on myös, että Meksikossa pysähdyttäisiin miettimään Busanin päätösten toimeenpanoa ja tehtäisiin konkreettisia ehdotuksia seuraaviksi askeliksi. Busanin päätösten toimeenpanon seuranta on jäänyt kansalliselle tasolle ja järjestöt toivovat, että EU aktivoituisi sekä Busanin sitoutumusten toimeenpanossa että niiden seuraamisessa EU:n sisällä.Lisäksi on kiinnostavaa seurata, mitä keskustellaan kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön turvaamisesta. Globaali trendi viime vuosina on ollut kansalaisliikkeiden toimintaympäristön kaventaminen. Esimerkiksi Sambiassa käydään keskustelua kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittavasta laista, joka on säädetty jo 2009, mutta jota nyt toimeenpannaan.Busanin loppuasiakirjassa allekirjoittaneet valtiot lupasivat kansalaisliikkeille niiden työn mahdollistavan toimintaympäristön. Loppuasiakirja ei kuitenkaan antanut juurikaan konkretiaa lupaukselleen.Busanin jälkeen kansalaisyhteiskunnan toimijat ovatkin järjestäytyneet uudelleen ja muodostaneet tuloksellisuusprosessin seuraamiseksi uuden globaalin verkoston CSO Partnership for Development Effectiveness (CPDE).Tämä kansalaisyhteiskunnan äänitorvi tuo järjestöpuheenvuoroja Meksikon kokouksen asialistalle ja on koonnut yhteisiä kommentteja Meksikon loppuasiakirjaan vaikuttamiseksi.  Lisäksi CPDE järjestää ennen Meksikon virallista kokousta erillisen kansalaisjärjestöfoorumin.***Kepan tilaisuudessa järjestökordinaattori Auli Starck nosti esiin myös keskustelun järjestöjen omasta tuloksellisuudesta osana Meksikon kokousta. Järjestöjen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ohjaavat Istanbulin periaatteet ovat olleet voimassa loppuvuodesta 2010 saakka.Istanbulin periaatteiden toimeenpanosta järjestöillä on jo näyttöä: CPDE on koonnut kattavan kokoelman järjestöjen esimerkkejä 19 eri maasta julkaisuun The Journey from Istanbul: Evidences on the implementation of the CSO DE Principles.Meksikon kokoukseen osallistuu noin 180 kansalaisyhteiskunnan edustajaa. Kepasta Meksikon kokouksessa edustaa Nicaraguan maajohtaja Sanna-Mari Laitamo.Kepa seurasi Busanin kokousta paikan päältä 2011Busanin päätösasiakirjaIstanbulin periaatteetCPDE:n kanta ihmisoikeusperustaisuudesta